Berliinin klubeja

Päivitetty 29.1.2020
Berliinin klubeille mennään musiikin ja tanssilattian takia. Isoilla klubeilla juhlat jatkuvat jopa läpi koko viikonlopun. Soundi on tekno- ja elektropainoitteista, mutta muitakin vaihtoehtoja löytyy!

Klubeilla viihtyy noin 20–40-vuotias asiakaskunta. Sisäänpääsy maksaa yleensä noin 10–15 euroa. Lue klubeille sisäänpääsyä helpottavat neuvot artikkelista Käytännön vinkit Berliinin klubeille.

Berliinin suuret, legendaariset klubit

Entisessä voimalaitoksessa sijaitseva, massiivinen Berghain (Am Wriezener Bahnhof, Friedrichshain; pe kello 00-la, la 00-ma, konsertteja ke-to 21- myöhään. S-Bahn: Ostbahnhof) on Berliinin ehdottomasti kuuluisin klubi. Vuonna 2004 avanneen teknotemppelin maine on rakennettu ensiluokkaisten artistien sekä tiukan ovipolitiikan varaan. Jopa ankara, kasvotatuoitu portsari on kuuluisa! Sisään mahtuu noin 1500 ihmistä. Berghainissa on kaksi tanssilattiaa ja ylimmässä kerroksessa Panorama Bar, kaikissa on oma ohjelmansa. Tekno on tummaa ja se soi kovaa, Panorama Barissa on leppoisampaa house-musiikkia.

Berghainin juuret ovat homoskenessä ja sen darkroomit ovat legendaarisia. Myös unisex-vessoissa voi nähdä ja kuulla kaikenlaista. Rakennuksen pohjoispuolelta mennään miesten fetissiklubi Lab.Oratoryyn. Berghainin kyljessä on Kantine am Berghain, jossa on monipuolista live-musaa sekä dj-settejä. Kompleksiin kuuluu kesällä myös Bierhof Rüdersdorf -olutpuutarha.

Hypetyksen seurauksena Berghain ei ehkä enää ole kaupungin coolein paikka, mutta musiikin ja sijainnin puolesta se on kyllä erinomainen klubi.

Vuodesta 1991 saakka toiminut teknotemppeli Tresor (kuva yllä) (Köpenicker Str. 70, Kreuzberg; ke, pe-la 00 – myöhään. U8: Heinrich-Heine-Strasse) on kaikkien Berliinin klubien äiti. Sekin sijaitsee entisessä voimalaitoksessa, johon se muutti jo vuonna 2005. Sokkelomaisissa, rapistuneissa sisätiloissa voi valita kolmesta eri kerroksesta, joilla jokaisella on oma soundinsa. Viereiseltä ovelta mennään tuntemattomampaan pieneen Ohm-klubiin, jossa soi kokeellisempi elektromusiikki. Sinne on myös lyhyempi jono ja helpompi päästä sisään.

Kreisit suosikkiklubit

Viikonlopun mittaisille tekno- ja house-festareille kutsuva Sisyphos (Hauptstr. 15, Rummelsburg; joka toinen viikonloppu. M21: Gustav-Holzmann-Strasse) on viime vuosien klubisuosikki. Entisen koirankeksitehtaan sirkusmaisella alueella on mm. pieni tekojärvi, hiekkaa, riippumattoja ja pizzakoju. Sisällä onnellinen klubittaja eksyy tanssilattioiden sokkeloon. Varaudu pitkään jonoon sekä epävarmaan sisäänpääsyn.

Samantyylistä absurdia biletystä sopii odottaa Salon zur Wilden Renate -klubilta (Alt-Stralau 70, Friedrichshain, päivät ja ajat riippuvat ohjelmasta. S-Bahn: Treptower Park). Vanhan asuintalon kahdessa alimmassa kerroksessa sijaitsevan klubin huoneet näyttävät hylä­tyiltä takkahuoneilta ja salongeilta. Alakerrassa on yksi, yläkerrassa kaksi tanssilattiaa. Musiikkityyli on pääosin reipasta elektroa. Sisäpihalla voi chillata vanhassa Trabant-autossa tai soutuveneessä. Renatessa aistii vahvasti entisen Itä-Berliinin 1990-luvun, jolloin tekno, taide ja tyhjät rakennukset mahdollistivat tee-se-itse-klubikulttuurin. Ovipolitiikka on tiukka, etenkin jos ei puhu saksaa.

Haastava ovipolitiikka on myös suositulla Katerblau-klubilla (Holzmarktstr. 25, pe-maanantaiaamu. U8, S-Bahn: Jannowitzbrücke). Sitä pyörittää vuonna 2010 sulkeneen legendaarisen Bar25 -klubin taustalla ollut porukka. Joenrantatontilla juhlitaan kahdella sisätanssilattialla sekä koristellulla pihalla, jolta löytyy kioski sekä terassina toimiva laiva. Esiintyjät ovat tasokkaita, musiikki vaihtelee chill-outista kunnon teknoon.

Trance, tekno ja house vaihtelevat kuuluisalla fetissi- ja seksiklubi KitKatKlubilla (Köpenicker Str. 76, Mitte; pe kello 23-10, la 23-18. U8: Heinrich-Heine-Strasse). Tresor-klubin naapurissa olevan paikan fiilis on hedonistinen ja vapautunut. Ovipolitiikka ei ole kovin tiukka, mutta vaatteistaan (ja puhelimestaan) pitää olla valmis luopumaan – tänne ei tulla vain tirkistelemään! Vuonna 1994 avattu KitKat ja sen mukana klubin supersuositut torstaiset Sage-rokkibileet ovat lakkautusuhan alla, sillä paikan vuokrasopimusta ei ilmeisesti aiota jatkaa kesäkuun 2020 jälkeen.

Lakkautusuhan alla on myös Neuköllnin Griessmühle-klubi (Sonnenallee 221, Neukölln; ti-to 20-myöhään, pe 22-maanantai. S-Bahn: Sonnenallee). Entinen pastatehdas on rento ja berliinisti rähjäinen klubi, jonka tanssilattialla pauhaa laatutekno, house ja disko. Kuukausittaiset Cocktail D’Amore -lauantait ovat kaupungin suosituimpia gay-bileitä. Jono voi olla pitkä ja hidas, vaikka ovipolitiikka ei ole turhan tarkka. Asiakaskunta on mukavan sekalaista. Taideromupuutarha kanavan rannassa tarjoaa kivan chillausalueen päivin sekä öin. Griessmühlessä järjestetään myös kirpputoreja sekä elokuva- ja pingisiltoja.

 

Luotettavia tanssilattioita

Lähellä Wilde Renatea oleva ://about blank -laatuklubi (Markgrafendamm 24c, Friedrichshain; auki pe-la, välillä to-su, klo 00 – myöhään. S-Bahn: Ostkreuz) omaa useita tanssilattioita sekä ison sisäpihan. Musiikkityylit vaihtelevat iltojen mukaan. Tunnetuimpia tapahtumia ovat heteroystävälliset Buttons-bileet. Ovi- ja muukin politiikka on on täällä tiukkaa.

Nuoremman juhlaväen suosiossa oleva Ritter Butzke (Ritterstr. 26, Kreuzberg; päivät ja ajat riippuvat ohjelmasta. U8: Moritzplatz) aloitti vuonna 2007 undergroundklubina. Kolmekerroksisella klubilla on kaksi tanssilattiaa. Vaihtelevat elektro-musiikkibileet ovat vakiintunut osa Berliinin yöelämää ja esiintyjien seassa esiintyy nimekkäitäkin paikallisia DJ:ta. Myös 150-vuotta vanhassa tiilihuvilassa sijaitseva Chalet-klubi (Vor dem Schlesischen Tor 3, Kreuzberg; auki päivittäin kello 00-myöhään. U1: Schlesisches Tor) houkuttaa etenkin nuorta juhlakansaa. DJ:t soittavat kahdessa kerroksessa, kesäisin myös taianomaisessa puutarhassa. Ovipolitiikka ei ole turhan tiukka, ja asiakaskunta on nuorta ja innokasta.

Keskeisen sijainnin takia jono vuonna 2002 avatulle Watergate-klubille (Falckensteinstr. 49, Kreuzberg; ke, pe-la 00-myöhään. U1: Schlesisches Tor) saattaa olla pitkä. Auringon noustessa Spree-joen ylle ovat näkymät odottamisen arvoiset! Toimistorakennuksen kahdessa kerroksessa soi tasokas house-, drum&bass- ja break-beat-musiikki.

Myös Alexanderplatzin tuntumassa oleva House of Weekend -kattoklubi (Alexanderstr. 7, Mitte, päivittäin kello 23-myöhään. U2, U5, U8, S-Bahn: Alexanderplatz) houkuttaa jonkun verran turisteja ja vähemmän totisia tanssijoita. DDR:n aikaisen rakennuksen 15. kerroksessa soittavat elektro-musiikkia myös tunnetut DJ:t. Paras hetki klubilla on aamunnousun aikaan, jolloin näkymä kohti tv-tornia on mieletön! Kesäisin kattoterassi on täydellinen paikka chillata. Sisäänpääsy ei ole mahdotonta, mutta omankin viihtyvyyden kannalta flip-flopit ja rantasortsit eivät ole suositeltavia.

 

Et halua kuulla teknoa?

Elektronista musaa välttelevä viihtyy pienen Privatclubin (Skalitzer Str. 85, Kreuzberg; so-to kello 20-00, pe-la 19-06. U1: Görlitzer Bahnhof) tanssilattialla. Fiiliksen takaavat indie-musiikin klassikot, kuten Strokes tai Arctic Monkeys. Klubilla on myös Balkan Beats -iltoja.

Yhtä hyvä tunnelma, mutta raskaammin tatuoitu yleisö löytyy Sage Clubin torstai-illoissa (Brückenstr. 3, Mitte; 20-myöhään; U8: Heinrich-Heine-Strasse) – muulloin tilassa toimii KitKat-fetissiklubi. Live-bändien lisäksi mustiin pukeutunutta yleisöä viihdyttävät tarttuvat poprock-hitit Limp Bizkitistä Avril Lavigneen. Samaa yleisöä näkee nelikerroksisella Nuke Clubilla (Pettenkoferstr. 17A, Friedrichshain. S-Bahn: Frankfurter Allee). Rokki- ja metallikeikkojen lisäksi eri kerrosten tanssilattioilla pompitaan rokahtavan, punkahtavan, popahtavan ja jopa “elektrohtavan” musiikin tahdissa.

Spree-joen varrella olevalla Yaam-klubilla (An der Schillingbrücke 3, Friedrichshain; talvella ti-su 15-myöhään, kesällä päivittäin alkaen klo 11. S-Bahn: Ostbahnhof) järkätään reggae-, dancehall-, hiphop-, dub-, bass- sekä afrobeat -konsertteja ja -bileitä. Esiintyjät ovat joskus maailmankuuluja, joskus taas uusia tulokkaita. Kesällä hiekkaisella pihalla ja jokivarressa on mukavaa hengailla päivisinkin.

Konsertteja ja live-musiikkia

Ritter Butzken naapurissa sijaitseva Prince Charles -kubi (Prinzenstr. 85 f, Kreuzberg, to-la 19-8. U8: Moritzplatz) isännöi esimerkiksi hiphop- ja soul-bileitä. Myös keisarinaikaisessa tallirakennuksessa olevalle Gretchen-klubille (Obentrautstr. 19-21, Kreuzberg, päivät ja ajat riippuvat ohjelmasta. U6, U7: Mehringdamm) buukataan perus-elektron lisäksi dubsteppiä, hip-hopia, jazzahtavaa ja jopa akustista musiikkia. Täällä ovat esiintyneet artistit kuten Diplo, Afrika Bambaataa, Gilles Peterson, suomalainen Huoratron sekä lukemattomia Ninja Tunes -muusikoita.

Vuonna 1978 avatun legendaarisen SO36-punkklubin (Oranienstr. 190, Kreuzberg; U1, U8: Kottbusser Tor) lavalla soi nykyään myös rokki, metalli ja jopa hiphop. Kiehtovaan ohjelmistoon kuuluu keikkojen lisäksi kuukausittaiset yökirpputorit, arabi-gaybileet sekä rullaluistin-disko. Keskikokoinen sali vetää virallisesti noin 500 henkeä.

Jos keikat kiinnostavat, tsekkaa hyvistä konserteista tunnettujen Kulturhaus Astran (RAW-alue, Revaler Str. 99, Friedrichshain. U1, S-Bahn: Warschauer Strasse), Festsaal Kreuzbergin (Am Flutgraben 2, Kreuzberg. U1: Schlesisches Tor, S-Bahn: Treptower Park), Lidon (Cuvrystr. 7, Kreuzberg. U1: Schlesisches Tor) sekä Bi Nuun (Schlesisches Tor, Kreuzberg. U1: Schlesisches Tor) ohjelmistot.

Tai anna itsesi yllättyä pienempien keikkapaikkojen tarjonnasta, kuten Madame Claude (Lübbener Str. 19, Kreuzberg. U1: Schlesisches Tor). Entisen bordellin ylösalaisin oleva sisustus tekee paikasta mieleenpainuvan!

© Erica Löfman

Erica Löfman

Berliinissä vuodesta 2009 asunut Erica on työskennellyt journalismin ja lehtien parissa Suomessa, Irlannissa ja Saksassa. Vaikkei Berliinissä kasva mangoja eikä avokadoja, hän ei voisi kuvitella asuvansa missään muussa kaupungissa. Erican kirjoittama Tripsteri Berliini -matkaopas ilmestyi kirjamuodossa syksyllä 2018.

Kommentit (0):

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *