Rooman ravintolat

Italialaisille ruokailu on paljon enemmän kuin vain tapa saada vatsansa täyteen. Syöminen on olennainen osa seuraelämää, ja seuraelämä on olennainen osa elämää. Ruokapöydässä istutaan isolla porukalla useita tunteja. Roomaa ja roomalaisia ei ole mahdollista ymmärtää ilman pitkiä cenoja. Varaa niihin aikaa ja rahaa; ne ovat puoli Roomaa!

Ja ne ruuat! Ruokapöytä, se jos mikä yhdistää antiikin Rooman keisaria ja tämän päivän Giuseppea. Ruokapöytä on ehkä ainut demokraattinen paikka Italiassa, sillä italialainen keittiö on syntynyt cucina poverasta, köyhän keittiöstä, eikä köyhäkään syö Italiassa koskaan huonosti. Vain tietämätön turisti on vaarassa haaskata rahansa kelvottomaan ateriaan, sillä historiallisessa keskustassa on ravintoloita, jotka keskittyvät lähinnä nylkemään rahat tarjoamatta todellista vastinetta.

Aukioloajat

Ravintoloiden lounasaika on tavallisesti klo 12.30 – 15 ja illallisaika alkaa klo 19 tai klo 20. Iltapäivällä useimmat ravintolat sulkevat ovensa siestan ajaksi. Tosin turistikohteiden liepeillä on opittu pitämään menu turisticoa saatavilla non stop. Siihen ei kuitenkaan kannata turvautua kuin äärimmäisessä nälässä, sillä ruoan laatu ei vastaa hintaa. Laitakaupungin hämyisissä perhetrattorioissa ei useinkaan noudateta minkään valtakunnan aukioloaikoja; ollaan auki silloin kun huvittaa. Parasta tässä on se, että joskus isäntä saattaa istua asiakasseurueen pöytään kulauttamaan muutaman digestiivin, saattaapa jopa nostaa kokonaisen pullollisen Amaro Avernaa pöytään – ja unohtaa laskuttaa siitä.

Hintataso Roomassa

Rooma on yleisesti ottaen edullisempi kuin Helsinki, esimerkiksi ravintoloissa syöminen on huomattavasti halvempaa. Nähtävyyksien välittömässä läheisyydessä hinnat ovat kuitenkin korkeita. Kannattaa jaksaa kiertää kadunkulma, niin säästää selvää rahaa.

Juomaraha

Italialaiset jättävät tippiä vain hyvästä palvelusta. Keskustan ravintoloissa palvelumaksu on usein jo valmiiksi sisällytetty hintaan, joten sitä ei kannata stressata. Jos oikein haluaa palkita tarjoilijan, voi jättää kymmenisen prosenttia laskun loppusummasta.

Eri ravintolatyypit

Pikku- ja pikanälkään Roomasta löytyy paljon edullisia pizza al taglio –myyntitiskejä, joilta voi ostaa pizza-viipaleen mukaan ja syödä kävellessä kohti seuraavaa nähtävyyttä. Trattoria on perheravintola, josta saa koti- ja perinneruokia. Ristorante viittaa kaupallisemmin järjestäytyneeseen ravintolaan, ja siksi ristorantet ovat kalliimpia kuin trattoriat. Osteria on kestikievari ja birreria oluttupa. Rosticceriasta saa grillattua take away –ruokaa, da portare via.

Ravintola Roomassa. © Tuulia Kolehmainen

Kasvissyöjän Rooma

Italia yleensäkin ja siis myös Rooma on suorastaan kasvissyöjän paratiisi: ruoanlaitossa käytetään runsaasti tuoreita kasviksia. Pastoissa, risotoissa ja pizzoissa löytyy lihattomia ja kalattomia vaihtoehtoja, myös vegaaneille sopivia. Lisäksi kasviksia on helppo tilata ravintolassa erikseenkin ruokalistan kohdasta contorni (lisukkeet). Vegaaniravintoloita ja -pikaruokaketjuja avataan lisää koko ajan.

Vegaaniravintolat

Lapsiperhe ravintolassa

Italialaiset ovat tunnettuja lapsirakkaudestaan. Ravintoloissakin lapset otetaan hienosti huomioon ja vanhemmille sanotaan herkästi, miten suloisia näiden pienokaiset ovat. Suomalaiset vanhemmat voivat jopa häkeltyä italialaisten ylitsepursuavasta kiinnostuksesta vieraidenkin lapsiin. Jälkikasvun voi siis huoletta ottaa mukaan ravintolaan. Huomaavainen pizzakokki saattaa pyöräyttää pitkäkorvaiset pupu-pizzat perheen pienemmille.

Ruokaa maailmalta

Italialaiset ovat perinteisesti olleet epäluuloisia muiden maiden keittiöitä kohtaan. Kerrankin, kun vein italialaisen ystäväni kiinalaiseen ravintolaan, hän tilasi listalta tagliatelle con frutti di mare. Vähän sama kuin jos suomalainen olisi tilannut perunamuusia ja lihapullat, vaikkakaan meidän kiinalaisissa ravintoloissamme ei moista listalle tarvita. Yritin vakuuttaa, että kannattaisi ihan rohkeasti maistaa kiinalaista ruokaa, kun nyt oltiin varta vasten kiinalaisessa ravintolassa. Mutta ei. Ja kun annos tuotiin pöytään, ystäväni oli tuskin maistanut sitä, kun hän jo alkoi raivota äänekkäästi ja vaatia kokkia paikalle. Miten ihmeessä tämän tagliatelle con frutti di maren seassa oli paistettua kananmunaa ja miksi annos ei muutenkaan täyttänyt italialaisia standardeja? Niin ystäväni ennakkoluulo kiinalaista keittiötä kohtaan vahvistui entisestään, eikä hän sen koommin ole käynyt etnisissä ravintoloissa.

Toinen italialainen ystäväni kuskaa maailmalla matkatessaan matkalaukussaan parmesaania, oliiviöljyä ja Barillan pastaa, ettei vain tarvitsisi maistaa paikallisia ruokia.

Rooma ei siis varsinaisesti ole mikään kansainvälisen keittiön mekka, vaikka nykyään ja enenevässä määrin kaupungista löytyy varsin kohtuullinen määrä muitakin kuin italialaisia ravintoloita. Tosin aina voi kysyä, miksi söisit Roomassa jotakin muuta kuin italialaista ruokaa. Mutta nuori italialainen sukupolvi on kansainvälisempää ja suhtautuu avoimesti vieraisiin ruokakulttuureihin.

Hyvä puoli italialaisten nenän nyrpistelyssä on kuitenkin se, että amerikkalaiset pikaruokaketjut eivät pitkään saaneet laajaa jalansijaa Roomassa. Aivan viime vuosina keltalogoisia hampurilaisravintoloita on avattu valitettavasti Roomaankin.

Lue myös:

• Rooman parhaat ravintolat
• Rooman maukkaimmat pizzat
• Pastaa ja perkeleitä
• Rooman parhaat paninot
• Pohjois-Italian polentaa Roomassa
• Rooman vegaaniravintolat

© Anu Rinkinen

Roomalaista boheeminkarheutta © Lucas Uyezy Flickr CC