Audio
Dublin
Eurooppa
Audio
Dublin
Eurooppa
Pentti Saarikoski vietti paljon aikaa Dublinissa. Lähde audiomatkalle kirjailija-kääntäjä-runoilija-neromme kantapaikkoihin.
Kuva Pentti Saarikoskesta: Helge Heinonen – museovirasto.2C07C3031D9317572D23D5160E557F06, CC BY 2.0
Vaikka Slattery’s on kokenut vuosien varrella modernimman muodonmuutoksen, ei se ole menettänyt alkuperäistä sieluaan. Edelleen klo 7 maanantaista lauantaihin aukeava pubi tarjoaa janoisimmille aikaisen tuopin.
Slattery’s oli yksi Pentti Saarikosken kantapaikoista Dublinissa. Kirjeessään vaimolleen hän kirjoittaa näin:
”Capel Streetin ja Henry Streetin kulmasta löysin kapakan, joka avataan seitsemältä aamulla. Ostin kaupasta appelsiinin ja söin sen ennen ensimmäistä olutmukillista.”
”Kun olin Slatteryn baarissa aamukaljalla, kello oli yhdeksän, neljä ukkoa ja kolme akkaa, kaikki iloisesti juovuksissa, niin tuli sisään viides ukko, hyvin shabby, syli täynnä kaalinkeriä, hän heitti kaikille yhden, kuin jalkapallon, ja siinä kai oli näiden ihmisten päivän ateria, minä olin ainoa joka ei saanut kaalinkerää, ulkopuolinen, tunkeilija, läksin pois, kävin Arnottin kahvilassa aamiaisella ja kirjoitin sinulle ja lankesin näihin synkkiin ajatuksiin, nyt on parempi, kiitos ginin: mutta miten minun käy, jos en kerta kaikkiaan osaa elää ilman viinaa?”
(Lähde: Pentti Saarikoski, Kirje vaimolleni. Otava, 1968.)

The Oval on baari, jossa Pentti Saarikoski viihtyi monia kosteita aamupäiviä irlantilaista klassikkoa Odysseusta suomentaessaan. Pubissa on rauhallinen tunnelma, päivisin irlantilaiset miehet tulevat tänne sanomalehteä lukemaan, ja illalla jutellaan kynttilänvalossa ystäväporukoiden kesken.
The Oval oli yksi Pentti Saarikosken kantapaikoista Dublinissa. Kirjeessään vaimolleen hän kirjoittaa näin:
”Kävin O’Connell Streetin postitoimistossa, sitten menin Oval Barin loungeen ja kirjoitin sinulle lyhyen tiedotuksen, että kaikki sujuu mutta ei kovin hyvin, ja Oval Barissakin huomasin olleeni aikaisemmin. Vessan seinässä oli kirjoituksia. If you are Irish, do not shit here. A man aged 35 years with a big knob. Karttunen 5.9.1957. Karttusen etunimi oli kulunut pois. Ovalissa join kaksi tuplaginiä.”
”Tämä Oval on ikävä paikka, moderni, itseensä tyytyväisiä ihmisiä, freshly cut sandwhiches, tuhkakupit pöydillä ja matto lattialla. Eikä kukaan ole humalassa, heittele kaalinkeriä, örise, kiroile, piere, puhu rivouksia.”
”Kävelin pää hartioiden välissä tänne Ovaliin. On kuin tulisi kotiin, kun baarimikolle ei tarvitse sanoa mitä haluaa. The usual? hän kysyy ja minä nyökkään, kapuan baarituolille, otan vihkon esiin ja rupean kirjoittamaan.”
(Lähde: Pentti Saarikoski, Kirje vaimolleni. Otava, 1968.)
Vuodesta 1798 palvelleesta pubista tuli suosittu kirjallisuuspiireissä, kun James Joyce kirjoitti Odysseus -romaanin päähenkilön Bloom Davyn pubiin nauttimaan gorgonzolajuustoleipää ja burgundiviiniä. Ne löytyvät edelleen pubin ruokalistalta. Pentti Saarikoski vietti pubissa aikaa kääntäessään Joycen romaania suomeksi. Nykyään pubi on myös merenelävään keskittynyt gastropubi.
Davy Byrne’s oli yksi Pentti Saarikosken kantapaikoista Dublinissa. Kirjeessään vaimolleen hän kirjoittaa näin:
”Housut olivat jalassa, ja minulla oli giniä lasissa, palelin kun kävelin Trinity Collegen ohi Davy Byrnen kapakkaan, joka suljettiin heti kun olin saanut ensimmäisen lasillisen. Olen unohtanut kaiken: sunnuntaisin kapakat ovat kahdesta neljään kiinni.”
”- – ja nyt istun Davy Byrnellä, juon giniä, mitä muutakaan tekisin, viereisessä pöydässä on kaksi lörpöttelevää ämmää, jotka ovat olleet Grafton Streetillä ostoksilla ja kikattavat nyt tyytyväisinä. – – Ulkona alkaa jo hämärtää. Mitä Bloom tässä kapakassa söikään? Seinällä minun takanani on yhtenä röykkiönä kaikki Odysseuksen tapahtumapaikat.”
Vastaus Saarikosken pohdintaan siitä mitä Bloom Davy Byrnesin pubissa söi, on gorgonzolajuustoleipä ja lasillinen burgundiviiniä, ja sen voi edelleen tilata pubin ruokalistalta.
(Lähde: Pentti Saarikoski, Kirje vaimolleni. Otava, 1968.)

McDaids on monien kirjailijoiden suosiossa ollut perinteinen pieni irkkupubi, josta saa edelleen tuopin järkevään hintaan ottaen huomioon, että Grafton Street on aivan vieressä. Kyllä täällä yhden tai parin tuopin parissa viihtyy ja niin viihtyvät myös paikalliset.
McDaids oli yksi Pentti Saarikosken kantapaikoista Dublinissa. Kirjeessään vaimolleen hän kirjoittaa näin:
”Kävelin pari kadunväliä, nyt olen McDaidilla, täällä on hirveä meteli ja naurun remakka, kohta loppuvat luennot, ylioppilaat tulevat, ja sitten on mahdotonta enää kirjoittaa.”
(Lähde: Pentti Saarikoski, Kirje vaimolleni. Otava, 1968.)
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 06.01.2025 05:34
Ai että, tämä kuulostaakin kiinnostavalta. En ole Irlannissa itse käynyt, mutta maa kiinnostaisi kovasti. Tämä varmasti lisäisi kiinnostusta entisestään.