Päiviä Pariisin historiasta 1000-1500

1163 Notre Dame saa alkunsa. Notre Damen katedraalin rakennustyöt aloitetaan Piispa Maurice de Sullyn aloitteesta. Ludvig VII Nuori ja paavi Aleksanteri III muuraavat ensimmäisen peruskiven. Aikansa taitavimmat metalli- ja puusepät, kivenhakkaajat ja lasimaalarit osallistuvat mahtavan katedraalin rakennustöihin, jotka saatetaan lopullisesti päätökseen vasta vuonna 1345.

1190 Louvren rakennustyöt aloitetaan. Kuningas Filip II Augustinin määräyksestä rakennettu linnoitus nostetaan turvaamaan läntisen Pariisin puolustus. Filip II nelinkertaistaa Ranskan kuninkaan maaomistukset. Juonitteleva Filip on hyvää pataa kanaalin toisella puolella syntyneen Juhani Maattoman kanssa, jotta hän saisi höynäytettyä tämän veljeltä Rikhard Leijonamieleltä maita ja mantuja. Ylväs Rikhard, kuten kiero Juhanikin, on Englannin kuninkaan poika.

1200 Maailman ensimmäinen yliopistokaupunki syntyy. Pariisin yliopisto perustetaan 15. tammikuuta kuningas Filip II Augustinin määräyksestä. Siitä kehkeytyy nopeasti länsimaisen sivistyksen keskus.

1248 Sainte Chapelle nousee. Ludvig Pyhän rakennuttama kappeli Sainte Chapelle vihitään käyttöön 26. huhtikuuta. Kappeliin saadaan Kristuksen orjantappurakruunu ja muita uskonnollisia reliikkejä.

1257 Sorbonne perustetaan. Robert de Sorbon -niminen kirkonisä perustaa Pariisin latinalaiskorttelin sydämeen köyhille tarkoitetun opinahjon. 1550-luvulta lähtien rakennuksen suojissa toimii teologian laitos, joka tekee päätöksiä uskonnon oikeaoppisuudesta. Laitos tunnetaan nimellä Sorbonne.

1259 Normandia siirtyy Ranskalle. Englannin kuningas Henri III ja Ludvig IX allekirjoittavat Pariisin rauhansopimuksen 4. joulukuuta Louvren kuninkaallisessa palatsissa. Tarkoitus on saattaa päätökseen rajakiista, joka on jäytänyt Englannin ja Ranskan välejä jo satojen vuosien ajan. Sopimuksen seurauksena Normandia siirtyy ranskalaisten omistukseen.

1337-1453 Satavuotinen sota. Ranskan ja Englannin kuninkaiden Skotlantiin, Flanderin ja Guyennen maakuntaan liittyvät erimielisyydet sekä vyyhti muita poliittisia ongelmia johtavat pattitilanteeseen, jossa Pariisi on englantilaisten miehittämä. Vuonna 1413 “teurastajat ja nylkijät” eli les cabochins terrorisoivat Pariisia kuukauden ajan. Kapinaliikkeen taustalla on Ranskan kuningaskuntaa ravistelevia erimielisyyksiä englantilaismielisten burgundilaisten ja avoimesti Englantia vastustavien armagnakien eli Orléansin herttuan kannattajien välillä. Vuonna 1429 ranskalaiset piirittävät kaupunkia kansallissankariksi nousevan neitsyen, Jeanne d’Arcin johdattamana. Pariisi pääsee eroon englantilaisista vuonna 1436.

Lue seuraavaksi: 1500-1700 Uskonsodista Aurinkokuninkaaseen

© Anneli Airaksinen ja Anuliina Savolainen