Päiviä Pariisin historiasta 1850-1900

1852 Ensimmäinen tavaratalo. Pariisin ensimmäinen tavaratalo Le Bon Marché avataan. 13 vuotta myöhemmin toinen ostoshullujen temppeli, Le Printemps, avaa ovensa.

1870 Pariisin piiritys. Saksan–Ranskan sota (myös Ranskan–Preussin sota) on Ranskan keisarikunnan ja Preussin johtaman Pohjois-Saksan liiton välillä 19. heinäkuuta 1870 – 10. toukokuuta 1871 käyty sota, joka johtaa Ranskan tappion myötä Saksan yhdistymiseen ja Ranskan toisen keisarikunnan kukistumiseen. Preussilaiset aloittavat syyskuussa 1870 Pariisin piirityksen. Kaupunki joutuu päivittäisten pommituksen kohteeksi. Piiritys kestää viisi kuukautta, kunnes Ranska viimein antautuu. Tilanne jättää jälkeensä nälän kuihduttamia ja kylmään paleltuneita kansalaisia.

1871 Pariisin kommuuni. Alun perin presidentiksi valitun, mutta itsensä keisariksi julistaneen Napoleon III:n Preussia vastaan häviämän sodan veriset jälkimainingit kiusaavat Pariisia. Kaupungin asukkaat eivät hyväksy rauhanehtoja ja nousevat kapinaan. Pariisin kommuuni eli kunnallinen neuvosto saa ensimmäiset uhrinsa Montmartren kukkulalla, kun sodan nälkiinnyttämät kansalaiset tappavat raa’asti kaksi kenraalia, jotka ovat tulleet joukkoineen hakemaan kukkulalle varastoituja tykkejä. Lyhyt sisällissota päättyy todelliseen verilöylyyn. Noin 30000 kommunardia teloitetaan ja tuhannet karkotetaan.

1874 Impressionismi syntyy. Joukko klassisten taiteentekijöiden hylkimiä taiteilijoita (mm. Cezanne, Degas, Monet, Pissaro, Renoir ja Sisley) päättää esitellä töitään omassa suurnäyttelyssään. Louis Leroy -niminen kriitikko käyttää ensimmäisenä termiä impressionismi Claude Monet’n teoksen Impressions soleil levant (suom. Impressio: auringonnousu, 1873) inspiroimana. Aluksi parjattu impressionistinen taidesuuntaus nousee pian maailmanmaineeseen.

1875 Metri virallistetaan. 17 valtiota allekirjoittaa Pariisissa sopimuksen metrin virallisesta pituudesta. Sen seurauksena syntyy metrinmitan platinasta valmistettu prototyyppi.

1853 Haussmanin arkkitehtuuri muuttaa kaupunkia. Keisari antaa Paroni Georges Haussmanille tehtäväksi piirtää Pariisin katukuva uusiksi vuonna 1853. Pikkukadut vaihtuvat suuriksi bulevardeiksi, “haussmanilaiset” aikaansa nähden modernit kerrostalot valtaavat kaupungin. Pariisin imago saa uutta hohdokkuutta, ja ahtaiden kujien ja pikkukatujen tilalle tulleet leveät ja loistokkaat bulevardit helpottavat kapinahenkisten pariisilaisten kurissapitämistä. Mutta silloisen Seinen prefektuurin aloitteesta tehty Pariisin uljas muodonmuutos on suistanut monen asunnostaan karkotetun pikkuporvarin köyhyyteen. Aikalaiset moittivat, että Haussmannin arvokkaassa Pariisissa kykenee asumaan vain varakkaita porvareita.

1883 Idän pikajuna. Pariisista Münchenin ja Wienin kautta Istanbuliin ajava Orient-Express tarjoaa ennen näkemättömän ylellistä junamatkailua huippuravintoloineen ja salonkivaunuineen.

1889 Eiffel valmistuu maailmannäyttelyyn. Pariisin maailmannäyttelyn ehdottomaksi vetonaulaksi nousee puoli vuotta aiemmin valmistunut Eiffel-torni. Gustav Eiffelin suunnittelemaa 300 metriä korkeaa teräsdaamia käy ihailemassa 33 miljoonaa maailmannäyttelyvierasta. Aikalaistensa mielestä Pariisin tuleva symboli on ”hyödytön kauheus”.

1889 Moulin Rouge. Montmartren kukkulan kuuluisin mylly, Moulin Rouge -kabaree avaa lokakuussa ovet yleisölle. Se nousee maailmanmaineeseen tanssijattarien reidet paljastavan cancan-tanssin ansiosta.

1900 Maailmannäyttelyä varten valmistuu myös ensimmäinen metrolinja.

Lue seuraavaksi: 1900-1958 Ensimmäisestä maailmansodasta viidenteen tasavaltaan

© Anneli Airaksinen ja Anuliina Savolainen