ESPOO CINÉ – rajuimmat leffat!

Tänä vuonna Espoo Cine on keväinen elokuvajuhla. Helsinki Cine Aasian, Season Film Festivalin ja Night Visionsin vanaveteen siirtynyt Espoon filkkari on elokuisen hämyn ja punaviinin sijasta nyt vaalenevien öiden ja kuohuvan skumpan festivaali.

Helsingistä Espooseen on vain lyhyt huraus bussilla (Tapiolaan) tai suhaus junalla (Leppävaaran Selloon). Uskokaa, lyhyempi matka kuin ratikalla keskustasta Sörnäisiin! Ei ainakaan pidempi! Ei ainakaan ruuhkan aikaan!

Luonteeltaan Espoo Ciné toki poikkeaa vaikkapa Rakkautta ja anarkiaa -festivaalista. Onhan se hieman espoolaisempi eli aikuisempi ja jollain tapaa juhlallisempi. Tapiolassa Kulttuurikeskuksessa istutaan hienostuneessa konserttisalissa, jonne en toissa vuonna saanut viedä mukaan kuumaa kahvimukia. Sen olin hakenut, koska salissa oli koleaa.

Espoo Ciné ei silti ole kokonaisuudessaan kolea, vaan hyvin sympaattinen festivaali. Elokuvat joka tapauksessa ovat pääosassa, ja taso on erittäin korkea. Tänä vuonna tarjonta on aiempaa vielä laajempi. Elokuvien katsomiseen itse suosittelen erityisesti Kino Tapiolassa esitettäviä näytöksiä, sillä paikka vain on niin söpö. Ja sieltä saa viiniä – siis skumppaa!

Koska keväällä on villi olo, esittelee Tripsteri tänä vuonna Espoo Cinén villeimmät, oudoimmat ja rajuimmat leffat – hui…

Metsäkauhua: Into the Forest

Isä ja kaksi poikaa ruotsalaisessa metsässä. Viattomalla eväsretkellä, lintuja bongailemassa? Eivätpä suinkaan. Ranskalaisen eroperheen tarina kerrotaan epätavallisessa muodossa. Isää riivaa unettomuus – oikeastaan hän ei ole nukkunut vuosiin. Voiko se olla totta? Mysteerin ja psykologisen kauhun puolelle kurkistelevassa perhesidedraamassa painotetaan myös teknologista haavoittuvuutta. Vieraassa metsässä ilman latureita ei apua saa kuin omasta sielun sisimmästä.

• Näytösajat ja liput

Iggy Pop avoimena: To Stay Alive

Ei villi tai outo mutta henkisellä tavalla raju. Kirjailija Michel Houellebecq ja rokkari Iggy Pop tapasivat ja huomasivat olevansa toistensa faneja. Vuonna 2009 hollantilainen ohjaaja Erik Lieshout kuvasi Houellebecqista dokumentin Last Words (2008), johon musiikin teki Iggy Pop. Nyt molemmat miehet ovat äänessä Lieshoutin dokumentissa hengissäpysymisen taiteesta. Ikämiehet jaksavat vielä näyttää elämisen mallia vaivoistaan huolimatta. Elokuva pysähtyy mielenterveyden teemaan ja esittelee myös muita taiteilijoita ja taviksia erilaisten kaltereiden takana – ja edessä.

• Näytösajat ja liput

Vankimuijalle heila: A Date For Mad Mary

Suorasukainen Mary (Seána Kerslake) palaa vankilasta kotiseudun ahdistavien normien puristukseen. Entinen bestis on menossa naimisiin, eikä edes odota, että Marylla olisi juhliin avecia. Mary sisuuntuu ja päättää, että on se avec oltava. Alkaa koomisten treffien suma, ja äkäistyvä Mary itsekin on koominen hahmo. Miehet laitetaan jonoon ja pinoon, mutta ehkei Maryn unelmien kohde edes ole mies? Elokuva palkittiin viime vuoden parhaan irlantilaisen elokuvan IFTA-palkinnolla.

• Näytösajat ja liput

Pinkki shokki: Skins

Espanjalaisessa K16-elokuvassa hillutaan pinkeissä sävyissä. Eduardo Casanovan kauniin häiriintynyt esikoisohjaus esittelee esimerkiksi naisen, jonka ruuansulatusjärjestelmä toimii päinvastaisessa järjestyksessä kuin tavallisesti. Peräpää on siis suu. Muita shokeeraavia henkilökuvia ovat muun muassa amputointi-innokas teinipoika ja silmätön prostituoitu. Kauneuden ja rumuuden rajoja ja koko kehonkuvaa pöllytetään niin abstraktisti, että lopulta kaikki tuntuu mahdolliselta – ja mahtavan oudolta!

• Näytösajat ja liput

Maaginen ystävä: The Giant

Tämä elokuva pysäyttää. Mutta vainko siksi, että sen päähenkilö autistinen ja epämuodostunut? Ei. Johannes Nyholmin ohjaama palkittu, vahvasti tunteisiin ja oikeudenmukaisuuteen vetoava ruotsalaisteos on kaikin puolin poikkeuksellinen. Rikard (Christian Andrén) kaipaa äitiään ja haaveilee petanque-mestaruudesta. Hän on varma, että voittamalla kisan äiti palaa. Mahdotonta kamppailua tukee 60-metrinen ystävä. Fantasiaa, urheilua ja rakkautta – mikä keitos!

• Näytösajat ja liput

Juoppo britti ja kumma kartano: The Hippopotamus

John Jencksin brittiuutuus kertoo viskisieppo Ted Wallacesta (Roger Allam). Hän on kulahtanut runoilija, joka enää aiheuttaa vain puistatuksia kulttuurikerman keskuudessa. Törkeän mustaa huumoria ja näpsäkkää dialogia seuraa, kun Ted lähtee Swafford Hallin kartanoon ottamaan selkoa siitä, miksi siellä tapahtuu spiritualistisia ihmeparantumisia. Sekoileva draamakomedia perustuu Stephen Fryn romaaniin.

• Näytösajat ja liput

Pyörätuoliactionia: Kills on Wheels

Unkarilaisessa toimintakomediassa pyörätuolikolmikko astuu – eli kelaa – mafian leipiin. Hersyvän brutaali elokuva kertoo vankilasta vapautuneesta voro Rupasovista (Szabolcs Thuróczy), joka tutustuu saman hoitolaitoksen nuoriin hemmoihin. Pyörätuolit sekä unohdetaan että niiden mahdollisuuksista ja mahdottomuuksista huvitutaan tässä veikeän synkässä Attila Tillin ohjaamassa revittelyelokuvassa.

• Näytösajat ja liput

Loppuhuomio:

Älä katso: Playground

Mikä on pahinta, mitä voi tapahtua elokuvassa, jonka alussa 12-vuotias koulutyttö kertoo luokkatoverilleen olevansa ihastunut tähän? Et taida osata arvata – ja se on vain hyvä. Puolalaisen Barosz M. Kowalskin kohuelokuva perustuu tositapahtumiin. Kaunis, kirkas kuvaus kuorii kerroksia kertomuksen ympäriltä piinaavan hitaasti ja kuolemanvarmasti. San Sebastianin elokuvajuhlien kutsuvierasnäytöksestä suuri osa yleisöstä poistui kesken elokuvan – ja sekin on vain hyvä. Kukaan ei oikeasti halua nähdä tämän elokuvan loppua. Ei kukaan! Älkää menkö katsomaan!

Lue myös: Espoo Cinén plussat x 5

Tulossa pian kokonaisuudessaan: Tripsterin Helsinki-opas

© Siru Valleala

Kuvat: Espoo Cine