Keski-Lappi
Sodankylä ja Pelkosenniemi ovat Keski-Lappia, jonka maisemia hallitsevat laajat aapasuot eli jängät ja monet joet, kuten Kitinen ja Luiro. Luonnonjärviä ei alueella juuri ole, mutta Sodankylässä on kaksi suurta tekojärveä, Lokka ja Porttipahta. Ne rakennettiin 1960-luvun lopussa.
Alueen tunnetuin matkailukohde on huikea Pyhä-Luoston kansallispuisto, jolle leimallisia ovat lukuisat kerot eli puuttomat tunturinlaet ja syvät kurut eli tunturirotkot. Kuruista tunnetuin on Pyhällä Kultakeron ja Ukonhatun tunturihuippujen välissä sijaitseva Isokuru. Se on peräti 220 metriä syvä. Pyhä-Luosto on myös suosittu hiihto- ja laskettelukohde.
Vähemmän tunnettu matkailukohde on Sodankylän pohjoisosissa, Sompion Lapissa, sijaitseva Sompion luonnonpuisto, jonka ytimessä on kuuden tunturin muodostama Nattaset. Se on viehättävää, erämaista aluetta suurten tunturikeskusten ulkopuolella.
Tässä parhaat vinkit keskiseen Lappiin.
Pistäydy Andy McCoyn patsaalla
Pelkosenniemellä syntynyt Hanoi Rocksin kitaristi sai patsaan vuonna 2009. Patsas seisoo Pelkosenniemen keskustassa, ja moni käy kuvauttamassa itsensä sen edessä.
Vieraile kylissä
Saksalaiset polttivat sodassa Lapin, mutta Suvannon kylä Pelkosenniemellä säästyi, eikä ihme. Parikymmentä kilometriä Pyhältä pohjoiseen sijaitseva kylä on niin syrjässä, että sinne on vaikea löytää. Peräpohjalaista rakennustyyliä edustavassa Suvannossa pääsee näkemään, miltä lappilaiskylät näyttivät sata vuotta sitten. Kylän rakennuskanta on pääosin peräisin 1800-luvun lopusta ja 1900-luvun alusta, osa jopa 1700-luvulta.
Toinen kiinnostava kyläkohde on Sodankylässä sijaitseva Kierinki, kuutisenkymmentä kilometriä Sodankylän keskustasta lounaaseen. Perinteinen lapinkylä on aktivoitunut 2010-luvulla uudelleen, ja siellä järjestetään erilaisia hauskoja tapahtumia, kuten jo perinteeksi muodostunut Shampanjapiknik heinäkuussa Eino Leinon päivänä.
Etsi oma onnenkivi
Violetti ametisti on Lapin jalokivi. Pyhä-Luoston kansallispuistossa sijaitsevalla Lampivaaran ametistikaivoksella kävijät pääsevät kaivamaan itse ametisteja. Opastetut kaivosvierailut lähtevät Lampivaaran kahvilalta.
Lyhin kävelyreitti ametistikaivokselle kulkee Luostolta Ukkoluoston pysäköintialueelta, josta matkaa on noin 2,5 kilometriä. Pidempi, reilun kolmen kilometrin mittainen kävelyreitti lähtee Rykimäkeron pysäköintialueelta Pyhä-Luostontien varresta.
Ihastu keroihin ja kuruihin
Pyhä-Luoston kansallispuisto Sodankylän ja Pelkosenniemen rajalla on paikka, jonne hakeudun, kun haluan päästä patikoimaan. Se tarjoaa aktiiviselle ruska- tai kesämatkailijalle monenlaisia patikointi- ja retkeilymahdollisuuksia komeissa tunturimaisemissa.
Yksi hienoimmista päiväreiteistä on 14,5 kilometrin mittainen Noitatunturin valloitus, joka nousee Pyhätuntureiden korkeimmalle huipulle, Noitatunturille (540 m). Reitti on vaativa, eikä se sovellu liikuntarajoitteiselle. Kierros kulkee Suomen suurimman kurun, Isokurun, kautta.
Patikoi Viiankiaavan lintutornille
Parikymmentä kilometriä Sodankylän keskustasta pohjoiseen, Nelostien varressa, sijaitsee Kersilön kylä, jonka itäpuolella avautuu yksi Pohjois-Suomen arvokkaimmista aapasoista, Viiankiaapa. Se on Natura- ja soidensuojelualuetta, jolla pääsee tutustumaan erilaisiin lappilaisiin suotyyppeihin. Se on myös rikas lintusuo.
Viiankiaavan lintutornille vievän, noin seitsemän kilometrin mittaisen luontopolun lähtöpiste on Kersilön kylän pohjoispäässä sijaitsevalla pysäköintipaikalla. Sinne on Nelostieltä hyvät opasteet. Rengasmallisen luontopolun varrella on myös Viiankijärven kota, jolla voi pysähtyä vaikka paistamaan makkaraa.
Samoile Sompion Lapissa
Kirjailija Samuli Paulaharjun (1875-1944) hehkuttama Sompio on vanhaa erämaa-aluetta, ja se sijaitsee ”piilossa” pohjoisessa Sodankylässä. Sinne kannattaa suunnata, jos etsii Lapin-lomaa suurten matkailukeskusten ulkopuolelta.
Sompion ytimessä on luonnonpuisto, jonka suosituin reitti on seitsemän kilometrin mittainen Pyhä-Nattasen polku. Se nousee Pyhä-Nattaselle (508 m), yhdelle kuuden Nattastunturin huipuista. Nousu on jyrkkä, samoin lasku sieltä alas.
Sompion luonnonpuisto sijaitsee Nelostien itäpuolella Vuotson kupeessa, noin 90 kilometrin päässä Sodankylän keskustasta. Vuotso on Suomen eteläisin saamelaiskylä. Siellä majoitusta tarjoaa Vuotson Maja Nelostien tuntumassa. Saariselälle on Vuotsosta matkaa noin 40 kilometriä.
Hurahda kultaan
Kullan kimallus on houkutellut Lappiin tulijoita jo 1800-luvun lopusta lähtien, ja kullankaivulla on Lapissa pitkät perinteet.
Kullanhuuhdonta ja -kaivu eivät ole jokamiehenoikeuksia, eikä kultaa saa kaivaa tai vaskata ilman maanomistajan lupaa. Jos haluat päästä kokeilemaan kullanhuuhdontaa ja opettelemaan vaskoolin käyttöä, suuntaa Tankavaaran Kultakylään. Siellä se on mahdollista.
Kymmenisen kilometriä Vuotsosta pohjoiseen sijaitseva Tankavaaran Kultakylä on auki ympäri vuoden. Se on elämyskylä, jossa on Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! -televisio-ohjelmasta tuttu ravintola Wanha Waskoolimies sekä mökki- ja huoneistomajoitusta ja leirintäalue. Lapin kultahistoriaan voi perehtyä Kultamuseossa, joka on perustettu Tankavaaraan 1970-luvulla.
© Liisa Kuittinen
