Arkkitehtuurikierros Loviisassa

Pääkuva: Malmgårdin kartanon kreivi Henrik Creutz esittelee kartanon kirjastossa ”1700-luvun läppäriä” eli kannettavaa kirjoituslipastoa.

Loviisa on idyllinen pikkukaupunki, jonne voi tehdä päiväretken tai viikonloppumatkan myös arkkitehtuuriteemalla. Vuonna 1745 Uudellemaalle perustetussa kaupungissa riittää historiallisia kohteita. Tripsterin arkkitehtuurikierros Loviisassa esittelee viisi arkkitehtonisesti mutta myös muuten kiehtovaa kohdetta Loviisasta ja lähistöltä.  

Teksti ja kuvat: Elisa Helenius

Ihaile uusrenessanssia Malmgårdin kartanon 50 huoneessa

Malmgårdin kartanon loisteliaan salin kattokruunut on tuotu Venetsian Muranosta 1880-luvulla.
Malmgårdin kartanon loisteliaan salin kattokruunut on tuotu Venetsian Muranosta 1880-luvulla.

Koskenkylänjoen varrella sijaitseva Malmgårdin linna on ollut 1600-luvulta lähtien Creutzin kreivillisen suvun omistuksessa. Nykyinen linnamainen kartano valmistui vuonna 1885 arkkitehti F.A. Sjöströmin piirustusten mukaan.

Kaksikerroksinen, tiilestä muurattu päärakennus on tyyliltään hollantilaista uusrenessanssia. Kartanon arkkitehtuurista löytyy myös muun muassa barokkia ja empiretyyliä. Kartano lämmitetään yhä öljyllä, ja sähköenergia tuotetaan oman kosken vesivoimasta.

Pihalla nurmikkoaluetta kiertävät lukuisat suuret ja kauniit simpukat, jotka on tuotu jo 150 vuotta sitten Karibialta. Englantilaistyylinen maisemapuisto on osittain rakennettu puutarhuri M. G. Steniuksen vuonna 1884 laatimien suunnitelmien ja osittain maisema-arkkitehti A. F. Rydbergin vuonna 1890 tekemien suunnitelmien mukaan.

Kartanon veistokset on ostettu Italiasta, ja samoin salin ihanat, värikkäät kattokruunut on tuotu Venetsiasta Muranon lasitehtaalta 1880-luvulla. Salin muotokuvat esittävät Creutzin suvun jäseniä eri vuosisadoilta. Presidentti P. E. Svinhufvud (1861-1944) oli perheen ystävä, joten kartanon toisessa kerroksessa on esillä hänen muotokuviaan. Jos käy tuuri, voit kohdata linnan kummituksen Selman!

Kartano on yhä asumiskäytössä, ja nuorempi kreivi Henrik Creutz toimii oppaana kaikissa ryhmävierailuissa. Hän onkin paras mahdollinen opas ja saattaa kertoa vaikkapa siitä, kuinka 12-vuotiaana kaverinsa kanssa pelasi tennistä kartanon juhlasalissa. Valitettavasti tennispallo rikkoi osan yhdestä kattokruunusta. Onneksi kattokruunun mukana 1880-luvulla oli tullut varaosia.

Malmgårdin linna on yksi Suomen isoimmista kartanoista

Malmgårdin kartanon salin seiniä koristavat Creutzin suvun jäsenten muotokuvat.
Malmgårdin kartanon salin seiniä koristavat Creutzin suvun jäsenten muotokuvat.

”Meillä on tapana sanoa, että kartanossa huoneita on yhtä paljon kuin on viikkoja vuodessa ja ikkunoita yhtä paljon kuin on päiviä vuodessa. Huoneita on siis viisikymmentä. Laskemme tosin huoneeksi vain sellaisen tilan, jossa on kattomaalaus”, kreivi Creutz sanailee.

Biljardisalissa on vanha täytettyjen eläinten kokoelma, kuten oven yläpuolella oleva 120-vuotias hirvenpää. Biljardipöytä on tuotu 1870-luvulla Venäjältä. Yksi talon vanhimpia esineitä on biljardisalin jälkeen tulevan makuuhuoneen lyhyt sänky 1700-luvulta. Kirjastosta löytyy myös ”1700-luvun läppäri”, kuten kreivi sitä kutsuu, eli kannettava ja avattava kirjoituslipasto.

Kartanon tiluksilla on viljelty koko sen historian ajan, ja nykyisinkin siellä viljellään muinaisviljoja. Kartano on erikoistunut luonnonmukaiseen viljelyyn ja luomutuotteiden jalostukseen. Peltopinta-alaa on lähes 500 hehtaaria.

Vuonna 2005 kartanolle perustettiin panimo. Se on ainoa panimo, joka tekee olutta muinaisvilja emmeristä. Panimossa valmistetaan myös Dinkel-nimistä Suomen ensimmäistä spelttiolutta. Tyylikkäässä kartanopuodissa on myynnissä eri muodoissa kartanon tilusten muinaisviljoja, esimerkiksi jauhoina, makaronina, lakritsina ja kuskustyyppisenä hiutaleena.

Ryhmävierailuja järjestetään ennakkovarauksesta toukokuusta syyskuuhun.
Tiedot syyskuun kierroksista ja olutmaisteluista löytyvät linnan Facebook-sivuilta.


Panimo, puoti ja sepän paja ovat avoinna vuoden ympäri.
Kartanopuodissa on pienimuotoinen kesäkahvila, joka toimii ainoastaan tilauksesta ryhmille.
Lue lisää: Malmgårdin linnan verkkosivut

Loviisan kirkko edustaa uusgoottilaista tyyliä

Loviisan kirkko on yhtä aikaa goottilaisen jylhä ja herkän pastellisävyinen.
Loviisan kirkko on yhtä aikaa goottilaisen jylhä ja herkän pastellisävyinen.

Seuraavaksi arkkitehtuurikierros Loviisassa esittelee Loviisan kirkon, joka edustaa uusgoottilaista tyyliä eli kaikki pilarit pyrkivät ylöspäin. Tämä Loviisan kolmas kirkko valmistui vuonna 1865. Kirkko on rakennettu kaupungin parhaalle paikalle mäen päälle, ja se katsoo itään kaupunkiin päin.

Kirkko on tehty Georg Theodor Chiewitzin ja Julius Basilierin suunnitelmien mukaan. Komeassa kirkossa ilahduttavat koristeelliset ikkunalasit, haalean vaaleanpunaiset pylväät, alttarin voimakkaat värit ja kattomaalaukset.

Alttariveistoksena on siunaava Kristus. Kyseessä on kipsikopio Kööpenhaminan tuomiokirkossa olevasta alkuperäisestä veistoksesta. Kirkosta löytyvät vuoden 1542 Raamattu ja Ruotsin kuningas Kaarle Kahdennestoista vuoden 1702 Raamattu. Kirkkolaivan on rakentanut paikallinen merikapteeni pari vuotta sitten.

Loviisan kirkko kunnostettiin 10 vuotta sitten. Samalla penkit maalattiin pellavaväreillä ja kattoon ripustettiin moderneja kattokruunuja.

Brandensteininkatu 2 , 07900 Loviisa
Lue lisää: Loviisan kirkon verkkosivut

Aikamatka Loviisan kaupungin museossa

Loviisan kaupungin museon perusnäyttelyssä voi ihastella esimerkiksi vanhaa kirjoituspöytää.
Loviisan kaupungin museon perusnäyttelyssä voi ihastella esimerkiksi vanhaa kirjoituspöytää.

Museo on vuodesta 1962 lähtien toiminut vuonna 1755 rakennetussa, keltaisessa Komendantintalossa. Komendantti on sotilaallista järjestystä valvova upseeri. Museon ulkopuolella Komendantin puutarhassa kasvaa vanhoja hyöty- ja koristekasveja 1700- ja 1800-luvun hengessä.

Museon ensimmäisessä kerroksessa on vaihtuva näyttely. Parhaillaan 4.5.2021-27.2.2022 siellä on Paparazzi-niminen näyttely, joka esittelee loviisalaisen valokuvaaja Aatos Åkerblomin (1916-1997) hienoja katukuvia suomalaisista 1960-70-luvuilla.

Toisen kerroksen perusnäyttelyssä voi tutustua menneiden aikojen loviisalaisten elämään vanhojen esineiden kautta, kustavilaishuonekaluihin ja paikalliseen merenkulun historiaan. Omat huoneensa ovat saaneet esimerkiksi Loviisan kylpylähistoria ja Jean Sibelius.

Kolmanteen kerrokseen on kaksi erillistä portaikkoa. Toisen portaikon päässä on tinanvalajan verstas, jossa on Loviisan tinanvalajien vuosina 1757–1882 käyttämiä muotteja ja työkaluja. Toisesta portaikosta taas pääsee tutustumaan esimerkiksi vanhaan koululuokkaan.

Puistokatu 2, 07900 Loviisa
Avoinna: tiistai-perjantai & sunnuntai 12-16, kesä-elokuu: tiistai-sunnuntai 11-17
Lue lisää: Museon kotisivut

Loviisan Laivasiltaa maustavat suola-aitat

Loviisan Laivasillan vetonaula ovat 1700-luvun punaiset suola-aitat.
Loviisan Laivasillan vetonaula ovat 1700-luvun punaiset suola-aitat.

Vanhojen ja värikkäiden puutalojen lisäksi Loviisan tunnetuin nähtävyys ovat sataman syvänpunaiset, puiset suola-aitat 1700-luvulta. Ravintolatoiminnan lisäksi aitoissa toimii Loviisan Merenkulkumuseo, kesäpuoteja ja taidenäyttelyitä. Aittojen vieressä on myös punainen tanssilava.

Suola oli Loviisan tärkein tuontituote 1700-luvulla. Suolan avulla säilöttiin ruokaa ajalla ennen jääkaappeja. Alunperin alueella oli peräkkäin 50 suola-aittaa. Kuitenkin 1980-luvulla alue oli purku-uhan alla ja jäljellä oli vain kaksi suola-aittaa. Purkamisen sijaan päätettiin tuoda Laivasillalle muualta Suomesta lisää vanhoja suola-aittoja.

Vuonna 1986 avattu Cafe Saltbodan sijaitsee entisessä tullimakasiinissa. Ravintola on koottu eri huoneista, joista vanhin on 1700-luvulta, seuraava 1800-luvulta ja kaksi perimmäistä huonetta 1900- ja 1920-luvuilta. Ravintolassa syttyi yöllä tulipalo vuonna 2019, joten katot ja lattiat on jouduttu tekemään uudestaan, mutta onneksi 1700-luvun pakkahuone säilyi parhaiten. Ravintola tarjoaa kalaruokia, ja paikan erikoisuus on lohikeitto. Cafe Saltbodan on auki vappuaatosta elokuun loppuun ja syyskuussa viikonloppuisin.

Lue lisää:

Loviisan Laivasillan kotisivut

Cafe Saltbodan kotisivut

Taidetta, historiaa ja käsitöitä Strömforsin ruukissa

Strömforsin ruukin maamerkki on korkealla tornilla varustettu letkuvaja, jonka tornissa on kuivattu paloletkut.
Strömforsin ruukin maamerkki on korkealla tornilla varustettu letkuvaja, jonka tornissa on kuivattu paloletkut.

Arkkitehtuurikierros Loviisassa päättyy ihastuttavalle Strömforsin ruukille, joka sijaitsee 20 minuutin ajomatkan päässä Loviisan keskustasta, Ruotsinpyhtään kirkonkylässä Petjärven rannalla. Kreivi Johan Creutz perusti Strömforsin ruukin vuonna 1695. Ruotsissa rautateollisuus oli nousussa, joten Suomeenkin haluttiin perustaa ruukkeja. Sepistä tuli arvostettuja ammattilaisia, ja he saivat istua kirkossa heti pappien ja maanomistajien jälkeen.

Erityisen tunnettu henkilö Strömforsin ruukin historiassa on sen valtiatar Virginia af Forselles (1759–1847), joka omisti ja hallitsi ruukkia peräti 57 vuotta. Hän peri ruukin vain 31-vuotiaana leskenä ja kahden pienen lapsen äitinä. Tätä sisukasta ja määrätietoista naista kutsuttiin Rautarouvaksi, ja hänen käsialaansa on ruukin nykyinen ulkonäkö.

Ruukissa on toiminut 1900-luvulla myös muovintuotantotehdas ja sähkötarviketehdas, mutta vuonna 2015 ruukin toiminta loppui. Nykyään ruukin alueella voi ihmetellä esimerkiksi isoa vesivasaraa sepänpajassa, ruukin vanhaa toimistoa ja pajamuseota. Ruukin alueella on myös esimerkiksi A’la Talli -käsityökauppa, kesäteatteri, sauna, entiseen navettaan ja hevostalliin tehdyt Galleria V2 ja Vinttigalleria sekä viehättävässä sinisessä puutalossa toimiva Bed & Bistro Kartano, jossa voit majoittua ympäri vuoden.

Urheiluhenkisille on tarjolla esimerkiksi kanoottiristeilyjä, joogaa ja maastopyöräily-, maantiepyöräily-, fatbike-, enduropyöräily-, kiipeily-, retkiluistelu-, umpihankihiihto-, lumikenkäily-, koskimelonta- ja melontakursseja.

Syyskuun 2021 alussa uutisoitiin, että Loviisan kaupunki on löytänyt ostajan Strömforsin ruukin alueelle. Alueella jo toimiva Strömforsin Yrityspuisto Oy oli ainoa, joka jätti ostotarjouksen historiallisen ruukkialueen kahdeksasta rakennuksesta. Uusi omistajaehdokas haluaa kehittää ruukista entistä vetovoimaisemman matkailukohteen. Suunnitelmissa on erityisesti lisätä majoitusvaihtoehtoja.

Ruukin alueella on myös 1700-luvulla rakennettu puinen, uusgoottilainen Ruotsinpyhtään kirkko, jossa on ainoa Helene Schjerfbeckin maalaama alttaritaulu. Ruotsinpyhtään kirkko on kahdeksankulmainen keskeiskirkko, mikä on harvinainen malli Suomessa. Viehättävä kirkko on avoinna yleisölle osan kesästä.

Lue lisää: Strömforsin ruukin kotisivut

Lue myös: Loviisan avoimet puutarhat

Elisa Helenius

Jo kesästä 2004 lähtien Punavuoressa asunut paljasjalkainen helsinkiläinen. Elisa rakastaa merta ja reissaa mielellään sykkivissä suurkaupungeissa ja historiallisissa pikkukaupungeissa. Hän on vapaa toimittaja, kulttuuribloggaaja (Sateenkaarenmaalari-blogi), yleisen kirjallisuustieteen maisteri ja maaliskuussa 2021 valmistunut medianomi.

Kommentit:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *