Afrikka – Johannesburg yhdessä päivässä 

Kohteenamme on nyt Johannesburg, Etelä-Afrikan runsaudensarvi. Tämä yhden päivän nähtävyysmatka keskittyy etenkin Nelson Mandelaan, paikallisnäkökulmaan ja myös niin sanottuun slummiturismiin ja sen näkökulmiin.

Tripsterin Eteläinen Afrikka -sarjassa Marja Simonen kertoo pienen budjetin soolomatkoista päiväntasaajan eteläpuolisessa Afrikassa. Toisessa osassa aiheena on Johannesburg.

Johannesburg on suurkaupunki Etelä-Afrikassa. Suomesta voi lentää Johannesburgiin yhdellä välilaskulla halvimmillaan noin 500 € / menopaluu (esim. Air France). Vierailin kaupungissa ensimmäisen kerran vuonna 2012. Tämä artikkeli kertoo syksyn 2023 reissusta.

—

Kävelen juna-asemalle violetissa kukkasateessa. Jakarandapuiden kukinta alkaa olla ohi. Astun hiostavasta kuumuudesta paikallisjuna Gautrainin vaunun viileyteen. 

Ensimmäisestä matkastani Johannesburgiin on aikaa yli vuosikymmen. Palaan aina takaisin. Silti kaupungissa on nähtävyyksiä, joilla en ole vielä ehtinyt vierailla. Tuntemani paikallinen matkaopas on luvannut järjestää minulle ajelun, jonka aikana hän näyttää kaupungin tunnetuimmat nähtävyydet ja kertoo alueesta kaunistelematta. 

Oppaani on aloittanut työnsä jo ennen kuin minä olin edes syntynyt, joten en malta odottaa, mitä kaikkea hän aikoo näyttää ja kertoa. Hyppää kanssani mukaan Johannesburgin kiertoajelulle! 

Sandton ja Nelson Mandela Square 

Astun Gautrainista Sandtonin asemalle. Sandton on modernien toimistotilojen, kalliiden hotellien, tyylikkäiden ravintoloiden ja luksustuotemyymälöiden täyttämä. Lukuisat yritykset siirsivät pääkonttorinsa tänne Johannesburgin keskustasta 1990-luvulla. 

Liikematkailijoiden suosimia hotelleja ovat esimerkiksi Hilton Sandton ja Radisson Blu Gautrain Hotel, joka sijaitsee kätevästi Gautrain-asemaa vastapäätä. 

Asemalta on vain kivenheitto Nelson Mandelan aukiolle. Aukion keskipiste on Etelä-Afrikan entisen presidentin Nelson Mandelan (1918–2013) pronssipatsas. Kuusi metriä korkea ja 2,5 tonnia painava patsas paljastettiin maaliskuussa 2003. Aukiolta löytyy myös muuta taidetta, suihkulähteitä, Hard Rock Cafe sekä esimerkiksi turisti-info. Nelson Mandelan aukion vieressä sijaitsee Sandton City -ostoskeskus, joka on yksi mantereen suurimmista. 

Mandelan patsaan juuri on selvästi The Paikka ottaa selfie kalliin brändin paperipussin kanssa. Kun piipahdan aukiolla uudestaan auringon jo laskettua, alue on täyttynyt parhaimpiinsa pukeutuneista ja käsi kädessä kävelevistä pariskunnista. Päivällä vallinneen kulutusjuhlan hektinen hedonismi on muuttunut autereisen romanttiseksi perjantai-illaksi. 

Aukioloajat ja muuta lisätietoa: Sandton City ja Nelson Mandela Square 

Maboneng 

Maboneng (suomeksi “valon paikka”) on nykyään täynnä elämää oleva naapurusto aivan Johannesburgin ytimen tuntumassa. Mabonengista löydät coworking-tiloja, maalaustaidetta, musiikkia, tanssia, tapahtumia, etnisiä ravintoloita, cocktailbaareja ja värikkäitä hostelleja. 

Esimerkiksi Fox Streetin sykkeessä sijaitsee suosittu ja kehuttu hostelli CURIOCITY Backpackers Johannesburg (dormi 15 €/yö, kahden hengen huone 48 €/yö). 

Kwa Mai Mai Traditional Market taas on perinteisten lääkkeiden ja amulettien markkinapaikka, jonka braai-ruokalat (grilliravintola) ja matkamuistomyymälät ruuhkautuvat etenkin viikonloppuisin. 

Lisätietoa Mabonengista

Gandhi Square 

Gandhin aukio sijaitsee parin kilometrin päässä Mabonengin kulttuurielämyksistä. Aukiota ympäröivät korkeat toimistorakennukset, pankit, baarit ja moninaiset putiikit. Ja kuten olettaa saattaa, aukiolla sijaitsee myös Mahatma Gandhin (1869–1948) patsas. 

Intian itsenäistymisliikkeen johtajana tunnettu Mohandas (Mahatma) Gandhi työskenteli Etelä-Afrikassa 17 vuotta. Hän toimi aktiivisesti rotusyrjinnän lopettamiseksi. 2,5-metrinen patsas pystytettiin juuri tähän, koska Gandhin lakitoimisto sijaitsi aivan lähettyvillä. Aukio tunnettiin vuoteen 1999 asti Van Der Bijl -aukiona. Patsas paljastettiin vasta lokakuussa 2003 eli samana vuonna kuin Mandelan patsas. 

Lisätietoa Gandhin aukiosta

Johannesburg Central Business District (CBD) 

Johannesburgin pilvenpiirtäjiä pursuava keskusta tunnetaan myös nimellä Johannesburg CBD. Mitä lähemmäs kookkaita asuin- ja toimistorakennuksia saapuu, sitä hämmästyneemmäksi muuttuu. Tämä liikerakennushan on autio, ja myös tämä, ja tämäkin…! Kerrostalot tuntuvat rapautuvan käsiin, ja lähes joka toinen ikkuna on rikottu.

Apartheidin aikana Central Business District oli yksinomaan valkoisten asuinaluetta. Lakia ei enää 1980-luvun lopussa pystytty valvomaan kovin tarkasti. Apartheid päättyi virallisesti 1990-luvun alussa. Uusi perustuslaki astui voimaan vuonna 1994, mutta rotuerotteluun liittyviä lakeja oli kumottu jo vuosina 1990–1991. 

Keskustaan muutti mustia eteläafrikkalaisia 1980-luvun lopussa, mutta etenkin 1990-luvulla. Tulijoiden joukossa oli paljon huono-osaisia, joita aiemmat keskiluokkaiset valkoiset asukkaat eivät halunneet naapureikseen. Aiemmat asukkaat muuttivat muualle, ja myös yritykset alkoivat siirtää pääkonttoreitaan ja toimitilojaan pois. 

Keskustan autioituminen johti rikollisuuden lisääntymiseen. 1990-luvun lopussa CBD oli aavekaupunki, jossa ei ollut turvallista liikkua. Tilanne on sittemmin parantunut. Aluetta on kehitetty ja se on alkanut keskiluokkaistua uudestaan, mutta tyhjät liiketilat ja laittomasti vallatut asuinkerrostalot hallitsevat yhä kaupunkikuvaa (aiheesta lisää: AP News). Vallatuissa kerrostaloissa ei ole esimerkiksi jätehuoltoa. Tulipalot voivat olla tuhoisia (kuten syyskuussa 2023). 

Monet paikalliset kokevat, ettei keskustassa kannata liikkua jalkaisin, eikä autoilukaan ole huoletonta. Ovet takalukitaan ennen liikennevaloihin pysähtymistä ja parkkipaikka on valittava huolella.

Constitution Hill 

Constitution Hill koostuu neljästä vierailukohteesta: 

• Old Fort: valkoisten miesten (entinen) vankila 
• Number Four: ei-valkoisten miesten vankila 
• Women’s Jail: naisvankila 
• Awaiting Trial Block: oikeudenkäyntiä odottavien säilö 

Viimeksi mainitun rakennuksen tilalle on rakennettu nykyinen perustuslakituomioistuin. Alueella voi osallistua maksullisiin opastuksiin. Kannattaa huomioida, että julmuuksista kuuleminen voi järkyttää. Näissä tiloissa pidettiin vangittuina aikoinaan myös Nelson Mandelaa, Mahatma Gandhia ja Albertina Sisulua. Rakennusten seassa voi kävellä ilman pääsymaksua. Myös oikeustalossa voi vierailla ilmaiseksi. 

Oikeustalon aulasta löytyy huolella laadittu ja Etelä-Afrikan nykyisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin kantaa ottava modernin taiteen kokoelma. Mieleeni jäi etenkin paikallisen Neo Ntsoman teos Amsterdam Rainbow Dress, joka kertoo siitä, kuinka monissa maissa homoseksuaalisuus on edelleen laitonta. 

Etelä-Afrikka oli muuten ensimmäinen maa Afrikassa, joka laillisti samaa sukupuolta olevien avioliitot (vuonna 2006). Maan perustuslaki kieltää syrjinnän seksuaalisen suuntautumisen perusteella, ja sukupuolen korjaaminen on laillista. Lait eivät kuitenkaan aina riitä suojelemaan yksilöitä.

Aukioloajat, pääsymaksut ja muuta lisätietoa: Constitution Hill 

Mandela House in Houghton 

Nelson Mandelan viimeisin koti Houghtonin vehreässä lähiössä on nykyään kallis boutique-hotelli. Uutismedia Sowetan Live tiesi kertoa syksyllä 2021, että yksi yö rakennuksessa maksaisi 15 000 randia (tällä hetkellä noin 752 €). Rakennusta voi ihailla ulkoapäin maksamatta siitä randiakaan, joskin korkea muuri haittaa näkyvyyttä.  

Muurin ulkopuolella olevien istutusten seassa on kiviä, joihin ihmiset kaikkialta maailmasta ovat kirjoittaneet tervehdyksiä “tatalle” tai “Madiballe”. 

“Kukaan ei synny vihaamaan toista ihmistä ihonvärin, taustan tai uskonnon vuoksi. Ihmisten on pakko oppia vihaamaan ja jos heidät voi opettaa vihaamaan, heidät voi opettaa rakastamaan, sillä rakkaus tulee ihmissydämeen luonnollisemmin kuin sen vastakohta.”

– Nelson Mandela 

Soweto

Soweto on virallisesti noin 1,9 miljoonan ihmisen asuttama kaupunkialue Johannesburgissa. Epävirallisten arvioiden mukaan asukkaita on noin neljä miljoonaa. Apartheidin aikana Soweto oli mustille varattu asuinalue. Täällä asuivat muun muassa Nelson Mandela ja Desmond Tutu. Vaikka rotuerottelun päättymisestä on jo kolme vuosikymmentä, valtaosa väestöstä on edelleen mustia. 

Soweton voi jakaa karkeasti kolmeen osaan: keskiluokkainen alue, matalamman tulotason asuinalue ja vähävaraisten hökkelikylät (eli “slummit”). Soweton vauraampi alue ei juurikaan eroa suomalaisista kylistä, jos ei huomioida taloja ympäröiviä muureja. Talot ovat hyväkuntoisia, ja siistillä pihalla seisoo yksi tai kaksi henkilöautoa. 

Matalamman tulotason alueilla talot ovat jonkin verran huonokuntoisempia, pihoilla on kanoja, ilmassa risteilevät laittomasti asennetut sähköjohdot ja lyhtypylväissä mainostetaan viiden euron abortteja ja peniksenpidennyksiä. Katujen varsilla on pop up -partureita, vihanneskojuja ja vuokrataan-kylttejä.  

Soweto on yksi Johannesburgin suosituimmista nähtävyyksistä. Sinne järjestetään kiertoajeluita ja pyöräretkiä. Alueelta löytyy turisteille suunnattuja palveluita, kuten yksityisten majoittajien ylläpitämiä vierastaloja sekä esimerkiksi Lebo’s Soweto Backpackers. 

Kaikkein köyhimmät ja huonomaineisemmat osat on rajattu turistikierrosten ulkopuolelle. Näillä alueilla ihmiset asuvat teltoissa tai aaltopeltimajoissa vailla sähköä ja juoksevaa vettä. Monta perhettä jakaa saman bajamajan, jonne johtavan tien sade muuttaa mutavelliksi. Turvallisuussyistä turistin ei kuulemma kannata mennä kaikkein pahamaineisimmille alueille edes paikallisen oppaan kanssa. 

Soweto: Vilakazi Street, Mandela House ja Hector Peterson Memorial 

Nelson Mandela asui Sowetossa vuodesta 1946 vuoteen 1962 osoitteessa 8115 Vilakazi Street, Orlando West. Mandelan kotitaloon pääsee tutustumaan 60 randin (3 €) pääsymaksua vastaan. 

”That night I returned with Winnie to No. 8115 in Orlando West. It was only then that I knew in my heart I had left prison. For me No. 8115 was the centre point of my world, the place marked with an X in my mental geography.”

– Nelson Mandela: The Long Walk to Freedom 

Mandela Housen aukioloajat ja muuta lisätietoa

Vilakazi Streetillä on asunut myös toinen Nobel-palkinnon saaja eli Desmond Tutu. Nykyään Vilakazi Street on suosittu turistikohde. Jalkakäytävällä tanssitaan perinteisiä zulu-tansseja, vieressä pestään savannilla kuraantunutta nelivetoa, turistiryhmä jonottaa ravintolaan, museovieraat etsivät parkkipaikkaa, joku kantaa jättimäistä täytekakkua, musiikki pauhaa ja pakokaasut täyttävät kuumuudesta väreilevän ilman. 

Katso video Vilakazi Streetistä eli yhdestä Johannesburgin kuuluisimmista kaduista.

Eräs alueen suosituimmista ravintoloista on Sakhumzi. Paikallisista ruokalajeista koostuva lounasbuffet avautuu kello 11 ja sillä on hintaa 250 randia eli vajaat 13 €. Buffetista löytyy paljon kasvisvaihtoehtoja. 

Lyhyen kävelymatkan päässä Vilakazi Streetistä sijaitsee Hector Pieterson Memorial and Museum (avattu vuonna 2002). Hector Pieterson oli 12-vuotias koulupoika, joka ammuttiin kuoliaaksi Soweton kansannousussa 16.6.1976. Soweton mellakoihin (Soweto Uprising) osallistui arviolta 20 000 opiskelijaa, jotka vastustivat afrikaansin kielen käyttämistä mustien lasten kouluissa.  

Poliisi hajotti mielenosoitukset väkivaltaisesti. Virallisena pidetyn tiedon mukaan kuolonuhreja oli yli 170, joista monet olivat nuoria ja lapsia. Arvioiden mukaan kuolonuhreja oli enemmänkin – jopa 600–700. Mellakat lisäsivät rotuerotteluun kohdistuvaa vastustusta sekä Etelä-Afrikassa että ulkomailla. Tapahtumien vuoksi maassa vietetään 16. kesäkuuta Youth Day -muistopäivää. Kansainvälisesti päivä tunnetaan afrikkalaisen lapsen päivänä.  

Lisätietoa: southafrica.net

Slummiturismi 

South Western Townships eli Soweto ei ole slummi. Sowetossa on kuitenkin alueita, jotka täyttävät slummin määritelmät. Slummiturismista voi olla montaa mieltä, kuten tässä opinnäytetyössä esitetään. Turismi voi olla tärkeä tulonlähde paikallisille samalla, kun se avartaa matkailijoiden todellisuuskäsitystä. Vastustajien mukaan slummiturismi toiseuttaa ja on tunkeilevaa tirkistelyä. 

Itse näkisin, että slummikierrokselle voi lähteä vastuullisesti toimivan oppaan seurassa, jos on itse motivoitunut kohtaamaan paikalliset samanarvoisina. Pienryhmä aiheuttanee vähemmän häiriötä kuin iso. Valokuvien ottaminen vaatii harkintaa ja kohteen antamaa lupaa (kuten aina!). Mikäli tuntee halua tukea paikallisia rahallisesti, asiantunteva opas osaa kertoa soveltuvista järjestöistä. Kannattaa myös lukaista Tripsterin Globaalin etelän vastuullisen matkailun opas. 

Oppaani Big Six Tours Safaris -matkatoimistosta on vienyt matkailijoita Sowetoon kuuluvaan Kliptowniin säännöllisesti 2000-luvun alusta saakka. Siitä päätellen, miten lämpimästi “isoisä” otetaan vastaan Kliptownissa, paikallisilla ei ole mitään näitä vierailuja vastaan. Myös aloite näihin vierailuihin tuli paikallisilta. 

Kliptownissa asuu noin 45 000 vähävaraista ihmistä, joiden elinolojen parantamisessa kaupunki ei ole toistaiseksi onnistunut. Kliptownissa vieraileminen on kuitenkin pääsääntöisen turvallista ja potentiaalisesti eettistä. Minuun teki vaikutuksen Kliptown Youth Program -hanke. Vuonna 2007 perustettu hanke on tukenut opiskelussa jo yli 1100 nuorta ja lasta. Kanssaperustaja kertoi, että yksi tuensaajista on juuri valmistumassa lääketieteen tohtoriksi. KYP-keskus mahdollistaa muun muassa maksuttoman pääsyn internetiin, kaksi päivittäistä ateriaa kuutena päivänä viikossa sekä tukiopetuksen. 

Kliptownissa voi tutustua myös Kliptown Open Air Museum -monumenttiin, joka symboloi ja juhlistaa ihmisten oikeutta vapauteen. Oppaani mielestä mikään monumenttiin kaiverretuista periaatteista ei toteudu, joten monumentti esittää pikemminkin sen, mikä nyky-yhteiskunnasta uupuu.

Samaa sanovat kaikki muutkin paikalliset tuttuni: Etelä-Afrikka ei ole onnela… mutta se on koti. 

Apartheid Museum 

Kahdeksan kilometrin päässä Johannesburgin keskustasta sijaitseva Apartheid-museo avattiin vuonna 2001. Alueella sijaitsee myös Gold Reef City -kompleksi, johon kuuluu esimerkiksi teemapuisto, kasino, hotelleja ja kappeli. Ainutlaatuinen museo avaa rotuerottelun historiaa monin eri tavoin, eikä se päästä kävijää helpolla. Niin ei ole tarkoituskaan. 

Museovierailu auttaa ymmärtämään hieman paremmin eteläafrikkalaista yhteiskuntaa, jonka arkeen rotuerot ja luokkaerot vaikuttavat yhä tänä päivänä. Apartheid Museumiin kannattaa varata vähintään tunti, mielellään kaksi.  Pysyvän näyttelyn lisäksi museossa on vaihtuvia näyttelyitä. 

Aukioloajat ja muuta lisätietoa: Apartheid Museum

Loppusanat 

Tämän artikkelin – kuten myös lokakuussa 2023 tekemäni matkan – teemana oli Johannesburg yhdessä päivässä. En siis listaa läheskään kaikkia Johannesburgin nähtävyyksiä.  

Kierroksesta sukeutui varsin Mandela-orientoitunut. Ulkomaalaiselle tulee usein yllätyksenä se, etteivät eteläafrikkalaiset rakastakaan Mandelaa varauksettomasti. Mandela ja hänen puolueensa ANC muistetaan edelleen iskuista, joissa kuoli myös siviilejä. Itse asiassa Mandela pysyi USA:nk terroristien tarkkailulistalla vuoteen 2008. Kuitenkin myös ne eteläafrikkalaiset, jotka edelleen vertaavat Mandelaa terroristiin, allekirjoittavat sen, että Mandela sai aikaan paljon hyvää.

Viimeistään tässä vaiheessa on pakko nostaa esille Johannesburgin vaarallisuus. Johannesburg on yksi maailman vaarallisimmista kaupungeista – myös turisteille. Tuntemani matkaopas toivottaakin matkailijat tervetulleeksi “gangsterien paratiisiin”, koska kaupungista löytyy jos jonkinlaista rikollisuutta. Olethan siis normaalia varovaisempi, kun matkustat Johannesburgiin. Varmista paikallisilta, missä voit liikkua, mikäli aiot kulkea jalkaisin. Yöllä ei kannata kävellä isommallakaan porukalla.  

Vesijohtovettä voi periaatteessa juoda, mutta sen laatu vaihtelee. Gautengin alueella vesijohtovedessä oli jopa koleraa keväällä 2023. 

Minun omat kokemukseni Johannesburgista ovat positiivisia.  

Rakastuin maahan jo ensimmäisenä iltana matkallani vuonna 2012. Sen sijaan, että hostellin työntekijä olisi rahastanut meitä, hän kysyikin, tahtoisimmeko pizzaa. Sitten hän tarjoutui kuskiksi pubikierrokselle, minkä päätteeksi minut heitettiin vaatteet päällä uima-altaaseen, jotta Crocs-sandaalini saataisiin tuhottua. Minulle kerrottiin, että koko maa vihaa Crocseja ja ettei minun tulisi niitä käyttää. Vieläkin jotkut paikalliset muistavat tuolloisen Crocs-vihan! Sandaaleista toinen löytyi myöhemmin jääkaapin päältä ja toinen nuotiopaikalta.

Sandaalikeissi vei tarinan vähän sivuraiteille. Yritän kuitenkin sanoa, että olen kohdannut kaupungissa vain ystävällisiä ihmisiä ja kiinnostavia vierailukohteita (kuten nyt jo suljettu olutmuseo). Olen kulkenut kaupungissa ongelmitta jalkaisin (Crocseillakin), julkisilla, Uberilla ja tuttavieni ajamilla henkilöautoilla, enkä ole joutunut tuntemaan oloani uhatuksi tai turvattomaksi. 

Minun onnekkuuteni ja positiiviset kokemukseni eivät kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että Johannesburgissa piisaa vaaranpaikkoja. Ajattelen mieluusti, että tätä sanontaa voi soveltaa Johannesburgissa liikkumiseen: “Luota kaikkiin, mutta sekoita kortit hyvin” (Finley Peter Dunn).

Teksti ja kuvat: Marja Simonen

Marja Simonen on päiväntasaajan eteläpuoliseen Afrikkaan rakastunut pohjoiskarjalainen antropologi, jonka nokka osoittaa aina kohti Etelän Ristiä. Koukussa pitkiin bussimatkoihin ja tuliseen ruokaan. Lue Marjan blogia: www.kultainto.com

Lue myös: Reppureissaajan opas Tofoon

Lisää Afrikkaa Tripsterissä: Tansania