Oslo – luontokohteet ja ulkoilu

“Det finnes ikke dårlig vær bare dårlige klær” eli “huonoa säätä ei ole, on vain huonoja vaatteita”. Sanonta kuvaa hyvin norjalaisten suhdetta ulkoiluun ja luonnossa liikkumiseen. Retkeily ja kävelylenkit luonnossa kuuluvat lähes väistämättä norjalaisten viikonloppuihin ja reipashenkinen ulkoilu on useille äärimmäisen tärkeä kansallistraditio sekä tietysti tapa rentoutua – säällä kuin säällä.

Luonnon läheisyys ja kauniit näköalat tarjoavat Oslo-turistille mahdollisuuden kokea kaupunki toisenlaisesta näkökulmasta. Varsinaisen erä- ja patikointituristin kannattaa tietysti suunnata Oslosta kohti Norjan oikeita vuoria ja vuonoja, mutta myös Oslossa voi kevyin varustein ihastella huimaavia näköaloja ja jos ei nyt muuta, niin ainakin kokea Oslon sellaisena kuin se ulkoilua rakastaville kaupunkilaisille näyttäytyy.

Kollenit eli kukkulat

Oslo on lukuisten kukkuloiden ympäröimä, ja eri puolille kaupunkia sijoittuvilta näköalapaikoilta voi ihastella kaupunkia aivan uudesta perspektiivistä. Suurimpaan osaan kohteista pääsee kätevästi metrolla, raitiovaunulla tai bussilla ja parhaimmat näköalat avautuvat usein lyhyen kävelymatkan päässä.

Oslon kukkuloista kuuluisin on tietysti mäkihypystä tunnettu Holmenkollen. Paitsi ulkoilukohde, on Holmenkollen hiihtourheilun symboli ja mäkihyppytorninsa, hiihtostadioninsa sekä hiihtomuseonsa takia myös yksi Oslon suosituimmista nähtävyyksistä. Holmenkollenille pääsee metrolinjalla 1, joka kipuaa kukkulalle maanpinnan yläpuolella. Myös metromatka on näköalojensa puolesta hauska kokemus. Jos ei kärsi pahasta korkeanpaikankammosta, voi Holmenkollenin kokea lumettomaan aikaan kuin mäkihyppääjä konsanaan: hypätä mäkihyppytornista vaijerin varassa alas. Hyppy maksaa vajaa 80 euroa, mutta kokemus on unohtumaton. Holmenkollenilla pistäytyvän kannattaa vierailla myös kansallisromanttisessa Holmenkollenin puukirkossa tai Holmenkollenin ravintolassa, jossa voi upeista näköaloista katsellen nautiskella vaikka katkarapuleivän.

Holmenkollenille vievän metrolinjan päätepysäkillä sijaitseva Frognerseteren on paikka, josta lähtee monia ulkoilureittejä Nordmarkan metsiin. Frognerseteriltä lähtevillä reiteillä voi kokea Nordmarkan minikoossa: jo muutaman kilometrin lenkillä vastaan tulee useita upeita näköalapaikkoja. Reitit ovat suosittuja ja selkeästi viitoitettuja. Ulkoilun jälkeen voi näköaloista nauttia myös aivan metroaseman läheisyydessä sijaitsevassa Frognerseteren-ravintolassa, jonka kansallisromanttinen rakennus on alkujaan 1890-luvulta. Ravintolan yhteydessä on Seterstua-kahvila, jossa klassikkoannos on runsas omenapiirakkapala. Ravintolan terassilta aukeaa kaunis näkymä Oslonvuonolle kantakaupungin jäädessä vasemmalle.

Holmenkollenin turistimassoja välttelevän kannattaa suunnata Grefsenkollenille, joka on enemmän paikallisten kuin turistien suosiossa – vaikka yksi Oslon perinteisistä näköalapaikoista onkin. Grefsenkollenille pääsee bussilla 56B, jonka pysäkki on aivan Grefsenkollen-ravintolan nurkalla. Ravintolan edustalla on ihana istuskella ja antaa katseen levätä Oslonvuonolle suuntautuvissa näkymissä. Grefsenkollenilta löytyy toki muitakin hienoja näköalapaikkoja. Yhden niistä löytää kävelemällä ravintolan alapuolella olevan parkkipaikan keskivaiheilta lähtevää polkua alaspäin: noin kymmenen minuutin pituisen metsäreitin päästä löytyy puuton kallionkieleke, jolla paikalliset nauttivat usein nuotiolla valmistettua sunnuntailounasta. Oslonvuonon lisäksi Grefsenkollenilta on hyvät näkyvät kohti Nordmarkan kukkuloita ja esimerkiksi Maridalenin järviseen laaksoon.

Oslomarka

Oslomarkalla tarkoitetaan Osloa ympäröiviä metsäalueita – Oslomarka on kuin jättimäinen Nuuksio, joka levittyy kaupungin reunoille. Oslomarka on kooltaa noin 1700 km² ja sen alueista suurimmat ovat Nordmarka, Krokskogen, Romeriksåsen ja Østmarka. Oslomarkan metsistä löytyy satoja reittejä niin hiihtoon, kävelyyn kuin pyöräilyynkiin ja mahdollisuuksia telttailuun. Markan alueella on myös lukuisia järviä ja lampia. Kannattaa kuitenkin huomioida, että osa erityisesti Nordmarkan järvistä tuottaa oslolaisille juomaveden ja siksi niissä on uiminen kielletty. Oslomarkan metsiin päiväretkelle lähtevän kannattaa suunnitella reitti niin, että matkan varrelle osuu joku Markan lukuisista retkimajoista, joista voi ostaa kahvia, virvokkeita ja vastapaistettuja vohveleita. Lisätietoa Oslomarkan mahdollisuuksista löydät muun muassa Den Norske Turistforeningenin eli kansallisen turistiyhdistyksen englanninkielisestä oppaasta täällä.

Oslonvuonon saaret

Oslo sijaitsee Oslofjorden-vuonon eli Oslonvuonon rannalla ja vaikka kaupunki ei olekaan läheskään niin merellinen kuin esimerkiksi Helsinki tai Tukholma, voi Oslossakin nauttia veden läheisyydestä. Oslon edustan saaret ovat kesällä mainioita retkikohteita. Niille pääsee kätevästi paikallisliikenteeseen kuuluvilla lauttalinjoilla 92, 93 ja 94 Aker Bryggen satamasta.

Saarista suurin ja suosituin on Hovedøya, ja lauttamatka mantereelta kestää vain viisi minuuttia. Saaren perusteelliseen tutkailemiseen kannattaa kuitenkin varata vähintään puoli päivää, sillä se tarjoaa tutkailtavaa niin historiasta kuin uimisestakin kiinnostuneelle. Lauttalaiturin läheisyydessä tulijan vastaanottavat Norjan vanhimman veneklubin laiturit ja punatiilinen sotilaallinen museo. Kun jatkaa polkua pitkin saaren sisäosiin, löytää edestään keskiaikaisen munkkiluostarin rauniot. Hovedøyalta löytyy lukuisia uimarantoja ja hyviä kallioita auringonottoon. Evääksi kannattaa pakata vaikkapa grillimakkaraa, sillä saarelta löytyy lukuisia grillipaikkoja, joskin myös Klosterkroa-niminen kahvila. Hellepäivinä Hovedøya täytyy piknikseurueista ja koiranulkoiluttajista, välillä jopa ruuhkaksi asti.

Hovedøyasta lautta jatkaa matkaansa kohti Lindøyaa, joka on oikea uteliaiden paratiisi. Saarella on vieri vieressä satoja suloisia, pikkuriikkisiä, värikkäitä ja miljoonien kruunujen arvoisia kesämökkejä. Saarelle saapuessa saattaakin tulla tunne, ettei tänne ole ulkopuolisilla asiaa, mutta Lindøya on kuitenkin kaikille avoin ja saarella saa liikkua vapaasti kunhan ei astu yksityisille pihamaille. Saarella on kaksi lauttalaituria, joten kävely kannattaa tehdä laiturilta toiselle. Pieniä polkuja kävellessä voi kohteliaalta etäisyydeltä ihastella saaren mökkielämää. Lindøyan keskellä on pieni kauppa, jonka pihalla voi pitää vaikka jäätelötauon – jos kauppa sattuu olemaan auki. Saarelta löytyy kaksi yleiseen käyttöön tarkoitettua uimarantaa, joista toisella voi grillata omia eväitä. Lindøyalta löytyy myös pieni Romertoppen-kukkula, josta avautuu näköala Oslonvuonoon ja mökkien yli aina Holmenkollenille saakka. Romertoppenille vievää risukkoista polkua voi olla vaikea löytää, mutta vaiva palkitaan. Lindøyan lisäksi myös Nakholmen ja Bleikøya -saaret ovat mökkisaaria.

Gressholmen, Heggholmen ja Rambergøya on kolmen saaren yhdistelmä. Saarelta toiselle pääsee kuivin jaloin maata pitkin ja kaikilla kolmella saarella on yksi yhteinen lauttalaituri Gressholmenin päässä. Saarilta löytyy lukuisia uimapaikkoja ja muutama grillipaikka. Saariyhdistelmällä on myös oma historiallinen merkityksensä: Norjan ensimmäinen kaupallinen lentokenttä perustettiin 1920-luvun lopussa Gressholmenille. Matkustajat kyydittiin ensin mantereelta saarelle moottoriveneellä, josta matka jatkui kohti Saksaa, Tukholmaa, Stavangeria tai Tromssaa. Lentokenttä osoittautui kuitenkin pian liian pieneksi ja epäkäytännölliseksi ja lentoliikenne aloitettiin uudelta Fornebyn lentokentältä vuonna 1939. Viimeinen lento Gressholmenilta lähti vuonna 1952. Vanhan lentokentän paikalla on nykyisin pienvenesatama ja lentokentän rakennukset ovat yksityisiä loma-asuntoja. Kolmoissaarelta löytyy hyviä piknikpaikkoja ja Gressholmenilla voi poiketa myös Gressholmen Kro -ravintolassa, joka on yksi Oslonvuonon vanhimmista ravintoloista.

Langøyene -saarimuodostelma oli alun perin kaksi saarta. Saaret muotoutuivat yhdeksi, kun Oslon kaupunki käytti vuosina 1900-luvun alun vuosikymmeninä saarten välistä salmea kaatopaikkana. Lopulta kahden saaren välinen salmi kuroutui umpeen ja se täytettiin 1950-luvun taitteessa hiekalla. Oslon kaupunki päätti kaatopaikkatoiminnan loputtua tehdä kaatopaikkasaaresta uimaparatiisin, ja 1950-luvulta saari palvelikin kaupunkilaisia uimasaaren roolissa. Nykyäänkin Langøyene on suosittu uimakohde lentopallokenttineen ja telttailumahdollisuuksineen.

Oslon edustan saarista kaukaisin, reilun tunnin lauttamatkan päässä, Drøbakin kaupungin edustalla sijaitseva Oscarsborg on sotahistoriasta kiinnostuneen kohde. Vuoteen 2002 asti Norjan asevoimien käytössä olleelle saarelle sijoittuu merkittävä osa Norjan sotahistoriaa. Täällä voi tutkailla puolikuun muotoista linnaketta, seikkailla sen tunneleissa ja tutustua historialliseen arkkitehtuuriin ja tykkeihin. Oscarsborg tunnetaan parhaiten rannikkotykistöstään, joka upotti toisessa maailmansodassa saksalaisen Blücher-risteilijän. Saarelta löytyy myös hotelli, kylpylä ja ravintola, mutta hinnat ovat korkeat. Ota siis retkelle omat eväät mukaan.

Urbaania ulkoilua

Löytyykö matkatavaroistasi vain tyylikkäät citylenkkarit ja kaupunkilomavarustus? Ei hätää, sillä Oslossa voi harrastaa myös urbaania ulkoilua ja pistäytyä kahvitauolla erämökin sijaan kaupungin trendikkäimmissä kahviloissa.

Yksi hyvä ja suosittu tapa yhdistää luonto ja kaupunkielämä on tehdä kävely Akerselva-joen varrella. Reilut 8 kilometriä pitkä joki virtaa kaupungin läpi alkaen Maridalsvannet-järvestä Nordmarkasta, kiertäen Sagenen ja Grünerløkkan kautta Grønlandin kaupunginosaan ja laskien lopulta Oslonvuonoon Bjørvikassa. Akerselva-kävelyn lyhyen, urbaanimman version voi aloittaa vaikkapa Thorsovin kaupunginosasta Beierbruan kohdalta (raitiovaunut 11, 12 tai 13, pysäkki Biermanns gate). Jos kaipaa enemmän luontoa, kannatta retki aloittaa joen yläpäästä, vaikkapa Kjelsåsin asemalta Teknillisen museon tuntumasta, jonne pääsee keskustasta bussilla 54 tai raitiovaunulla 12 (pysäkki Kjelsåsalleen). Joki on perinteisesti ollut maamerkki erottaen itä- ja länsi-Oslon toisistaan. Akerselvan vartta kävellessä näkee historiakattauksen ajalta, jolloin Norjan teollistui. Akerselvan varrella on vuosisatojen kuluessa ollut muun muassa tekstiili-, saippua- ja paperiteollisuutta. Joen varrella on 20 vesiputousta, kymmeniä siltoja sekä muita maamerkkejä, kuten Sagenessa Beierbrua-sillalla oleva Fabrikkjentene-patsas, joka on kunnianosoitus Akerselvan varrella sijainneissa tehtaissa työskennelleille naisille. Kun joenvarsikävelyllä tulee nälkä, ovat hyviä pysähdyspaikkoja esimerkiksi Beierbrua-sillan itäpuolella sijaitseva Hønse-Lovisas hus (idyllinen vanha puutalo, josta saa voileipiä, kakkuja ja vohveleita, hienot näkymät joen alajuoksulle) tai sillan länsipuolella sijaitseva Kafe Månefisken (auki toukokuusta syyskuun puoliväliin, aivan joen rannassa sijaitsevalla terassilla voi nauttia virvokkeista). Kun matkaa jatkaa kohti Grünerløkkaa, voi lounaspaussin pitää vaikkapa Mathallen-kauppahallin lukuisissa ruokapaikoissa tai pysähtyä kahville tai oluelle kivenheiton päässä Akerselvasta olevaan Fyrhuset Kuba -baariin. Toki kaikki muutkin Grünerløkkan kahvilat ja ravintolat ovat vain lyhyen matkan päässä, ja Akerselva-kävelyn voi päättää Grünerløkkaan.

Myös Oslon lukuisat puistot tarjoavat erityisesti kesäaikaan mahdollisuuden nauttia urbaanista luonnosta. Suosittuja piknik-puistoja ovat esimerkiksi Grünerløkkan läheisyydessä sijaitseva Sofienbergparken, upeilla näköaloilla varustettu St. Hanshaugen, sen läheisyydessä sijaitseva Stensparken, jossa on kesäisin terassibaari, sekä tietysti jättimäinen Frognerparken, josta löytyy myös yksi Oslon tärkeimmistä nähtävyyksista, Vigelandin veistospuisto. Itäisen kantakaupungin parhaat puistot ovat Botaniske Hage eli kasvitieteellinen puutarha Tøyenissä sekä Kampenparken. Myös Ekebergin patsaspuisto on mainio ulkoilmakohde, jossa voi veistosten lisäksi ihailla upeita maisemia.

© Anniina Korpela

 

Anniina Korpela

Norjassa viisi vuotta asunut toimittaja ja viestintäammattilainen, jonka suurimmat Oslo-rakkaudet ovat Kampenin ja Vålerengan kaupunginosien pienet, värikkäät puutalot ja bussilinja 37.

Kommentit:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *