Työlomalla osa 2: Tanja vaihtoi jatkuvan lentämisen diginomadielämään

Tanja Mikkola on matkustanut työkseen ja huvikseen 90 eri maassa, joissakin vain piipahtaen, joissakin viipyen kuukausia. Tanja kertoo Tripsterille, miksi hän innostui elämästä diginomadina, millaisia iloja ja haasteita etätyöskentely maailmalla voi antaa ja mitä vinkkejä kannattaa pitää mielessä.

Työlomalla-artikkelisarjan toisessa, kolmannessa ja neljännessä osassa tapaamme ihmisiä töissä maailmalla. Millaista on elää diginomadina ja etätyöläisenä maailmalla? Viimeisessä osassa katselemme Suomea bleisure-matkailun mahdollisena ideaalikohteena. Artikkelisarjaa on tukenut Jokes.

Lue osa 1: Mitä ovat bleisure-matkailu ja uudistava matkailu?

Tanja Mikkola, 49-vuotias kirjoittava valokuvaaja, on viime vuodet pitänyt tukikohtaansa Serbian pääkaupungissa Belgradissa. Japani ja Italia ovat hänen kestosuosikkejaan, ja Japanin ohella Bali kuuluu niihin kohteisiin, joissa Tanja viettää yleensä kuukausia kerrallaan. Nyt Tanja on testaamassa taas Suomessa asumista – ainakin hetken.

”Belgrad iski ihan puun takaa ja, maassa vierähti vähän vahingossa useampi vuosi. Elämänmatkakumppaninani on toimittajapuolisoni Ismo, ja nykyään pienperheeseemme kuuluu entinen kulkurikatti Nero.”

Tanjalla on viestintäalan yritys, jonka asiakkaat ovat pääsääntöisesti Suomessa. Media-alan asiakkaat ostavat juttuaiheita oleskelumaista, ja muuta sisällöntuotantoa, kuten copywritingia, voi tehdä paikasta riippumatta. Paikallisille yrityksille Tanja ei työskentele, eli hän on diginomadi, joka tekee töitä Suomeen.

”Etätyömahdollisuudet ovat parantuneet huikeasti viime vuosina. Teknisesti tämä elämäntyyli olisi ollut mahdollinen jo pitkään, mutta työnantajapuoli on hoksannut etätyön mahdollisuudet vasta pandemian aikana. Oivallettiin, että työt tulevat tehdyksi, vaikkei työntekijä olisikaan fyysisesti läsnä. Samalla työntekijät pääsivät kokeilemaan, sopiiko etätyö itselle.”

”Omassa ikäluokassani elämä diginomadina ei ole tyypillisin valinta, mutta itseäni nuoremmat eivät halua elää vain työn ehdoilla ja odottaa eläkepäiviä toteuttaakseen unelmiaan. Joustavuudesta tulee merkittävä kannustin työntekijöitä etsittäessä, ja uskon henkilökohtaisten valintojen mahdollisuudesta tulevan pysyvä käytäntö tulevaisuuden työelämässä.”

“Olen syntynyt lähtemään!”

Tanja kertoo innostuneensa lentokoneista ja junista jo taaperona.

”Olen syntynyt lähtemään! Ensimmäinen ammattihaaveeni oli laivan kapteeni. Sellaista minusta ei tullut, mutta tein teini-iässä tietoisen valinnan opiskella ammattiin, jossa saisin matkustaa paljon. Ensimmäiseltä ammatiltani olen valokuvaaja, ja sitä työtä tein maailmalla reissaten jo silloin, kun asuin vielä Suomessa.”

Ulkomailla asuminen oli unelma nuoruudesta asti. Tanja vietti vaihtovuoden Kaliforniassa 16-vuotiaana. Hyppy nomadielämään oli luonteva jatkumo, eikä maailmalle jääminen vaatinut pidempiä pohdintoja.

”Todella moni miettii nyt ulkomaille muuttamista ja etätöitä. Ensimmäistä kertaa lähtevälle kynnys saattaa tuntua korkealta, varsinkin, jos kokemusta omatoimisesta matkustamisesta on ennestään suhteellisen vähän. On eri asia lähteä viikoksi hotellilomalle, kuin etsiä asuntoa kuukausiksi ja selvittää käytännön järjestelyjä oleskelulupiin ja asukkaaksi rekisteröitymiseen liittyen.

Kymmeniä uusia kieliä vuodessa

Etätyöntekijälle hyvin toimiva nettiyhteys on ykkösasia. Tanjan mukaan kaiken muun kanssa oppii luovimaan.

”Toki mahdollisimman vähäinen viranomaisbyrokratia on aina iso plussa. Diginomadiutta ei vielä juuri tunnisteta virallisena elämäntapana, joten moni nomadi suosii maita, joilla on erityisiä nomadiviisumeita. Itse en tee kohdevalintaa tällä perusteella, vaan vietän aikaa paikoissa, joihin olen ihastunut. Esimerkiksi Belgrad on hyvin toimiva miljoonakaupunki, jonne on helppo solahtaa ja saada paikallisia ystäviä.”

”En silti väittäisi alun olleen erityisen helpon selvittäessäni oleskeluluvan ehtoja ja dokumenttien täyttämistä serbiaksi. Kyrilliset kirjaimeni ovat yhä harakanvarpaita, mutta prosessi on jo tuttu. Kaikkialla pärjää oikealla asenteella.”

Turvallisuus on tärkeä tekijä. Tanja ei viihdy paikassa, jossa omin päin liikkuminen olisi pelottavaa tai mahdotonta. Haasteeksi diginomandina hän mainitsee jatkuvan uusien kielien opiskelun. Lyhyeksikin ajaksi sijoittuvan kannattaa opetella perusfraasit, ja pidempään oleskelevan tulisi osata kieltä paremminkin.

”Aiemmin, kun vaihdoin jatkuvasti maata, kieliä saattoi kertyä 10–20 vuodessa. Se tuotti melkoisia haasteita, varsinkin kun journalistin työssä ja kuvaajana olisi tärkeää ymmärtää haastateltavan omaa kieltä.”

“Työkseen kirjoittavan on kyettävä ylläpitämään myös äidinkieltään, ja useita kieliä säännöllisesti käyttävänä jopa tutut sanat unohtuvat toisinaan. Paikallaan pysyvänäkin jo pelkästään kolmella kielellä päivittäin työskentely on välillä kuormittavaa. Pyrin kirjoittamaan erikieliset tekstit eri päivinä.”

Nomadielämä ratkaisi lentämisen ongelman

Vastuullisuus on Tanjalle tärkeää. Hän kannattaa minimalismia ja pohtii paljon vastuullista kuluttamista ja matkailua.

“Vaihdoin esimerkiksi shampoon oliiviöljypalasaippuaan jo vuosia sitten. Alkusysäys tälle oli se, kun olin monessa maassa tuskaillut pesuveteni valumista suoraan katuojaan ja maaperään. Muovipullojakaan ei tuntunut mukavalta jättää kaatopaikoille.”

”Olen lentänyt infernaalisia määriä, mutta elämä diginomadina antoi mahdollisuuden ratkaista tämä ongelma. Siinä missä aiemmin lensin erikseen työkeikoille, voin nyt matkustaa hitaammin ja jäädä työkohteeseeni seuraavaan reissuun asti. Viime vuosi oli ensimmäinen pariinkymmeneen vuoteen, kun en lentänyt yhtä ainoaa kertaa.”

Nomadielämään kuuluu oleellisena osana mahdollisuus hidastaa elämää kokonaisvaltaisesti: matkustaa hitaasti, syödä hitaasti, pysyä paikoillaan ja elää tavallista arkea.

”Tähän etuoikeutettuun asemaan pääseminen on vaatinut vuosien työn, enkä väitä, että kaikilla olisi mahdollisuutta samaan, ainakaan kädenkäänteessä. Silti kannustaisin pohtimaan, millaisia valintoja itse voisi tehdä. Olisiko mahdollista matkustaa harvemmin, mutta pidempään?”

“Aurinkorannikolle voi lähteä talveksi etätöihin parin viikon mittaisen lomareissun sijaan, ja koko talveksi lähtevällä on aikaa matkustaa junalla lentämisen sijaan. Pitkään kohteessa oleskeleva ehtii myös tutustua paikalliseen elämänmenoon ruuhkaisten turistinähtävyyksien sijaan.”

Tanjan vinkkejä wannabe-nomadille:

• Lähde rohkeasti kokeilemaan siipiäsi!
• Minkään valinnan ei tarvitse olla lopullinen.
• Mieti, voisitko hakea vuorotteluvapaata tai kysyä työnantajaltasi mahdollisuutta edes tilapäiseen etätyöskentelyyn.
• Lähde ensin vain muutamaksi kuukaudeksi tunnustelemaan, onko tämä sinulle sopiva elämäntapa.
• Ei ole mitään tarvetta tehdä radikaalia irtiottoa irtisanoutumalla ja myymällä koko omaisuus. Jos etätyö auringon alla ja diginomadina eläminen eivät olekaan sinun juttusi, aina pääsee pois.
• Unohda siis kaikki ”maitojunalla kotiin” -jutut ja lähde kokeilemaan. Kuukaudet saattavat venyä vuosiksi, ehkä hyppäät palkkatyöstä yrittäjäksi tai teet muuta, mistä haaveilet, mutta kaikkea ei tarvitse tehdä kertarysäyksellä. Meillä oli puolisoni kanssa ajatuksena lähteä puolen vuoden reissuun – se oli maksimiaika hänen vuorotteluvapaalleen ja mahdollisuus matkustaa vihdoin pidempään yhdessä. Tuo kuuden kuukauden reissu on kestänyt jo yli kuusi vuotta.
• Lähtö ei vaadi lottovoittoa tai suuria säästöjä. Meillä oli pelkästään velkaa lähtiessämme. Asuntomme myimme vasta, kun oli käynyt selväksi, ettemme palaisi ja saimme näin velkamme maksettua. Tätä mallia en tosin erityisesti suosittele. Tyhjän päälle lähteminen vaatii lehmän hermoja. Tärkeintä on miettiä olemassa olevia taitoja, pohtia, miten niiden avulla voi hankkia tuloja ja lähteä avoimin mielin kokemaan uusia juttuja.

Tanjan matkablogi teemalla slow food & slow travel: Please Be Seated for Takeoff

Tanjan minimalismiblogi: minimaattori.com

IG: Creastock

Tanjan FB-ryhmä Muuttolinnut, ryhmä diginomadina elämisestä, etelässä talvehtimisesta tai ulkomaille muutosta haaveileville ja jo maailmalla asuville

Lue myös: Työlomalla osa 1: Mitä ovat bleisure-matkailu ja uudistava matkailu