Maata pitkin Saksaan ja Saksassa – Riku Rantala ja kumppanit kertovat hauskat vinkkinsä

Saksa on Euroopan parhaita maita matkustaa maata pitkin – niin itse maahan kuin siellä seikkaillessaankin. Tripsterin Maata pitkin Saksaan -livepodcastiin osallistuneet Saksan-reissaajat eli Mad Venture Riku Rantala, Amorphiksen Santeri Kallio, Palmuasema-blogin Sanna Kalmari, münchenilainen Anita Nousiainen sekä Tripsterin Paula Kultanen Ribas kertoivat vinkkinsä, joista jaamme tässä artikkelissa kattavan koosteen.

Kaupallinen yhteistyö / Maata pitkin Saksaan: Saksan valtion matkailutoimisto.

Artikkeli pohjautuu 8.8.2022 nauhoitettuun Ekotrippi-podcastin jaksoon. Kuuntele jakso täältä!

Pääkuva: Saksan valtion matkailutoimisto / Jens Wegener

Suunnitteletko matkaa maata pitkin Saksaan? Tämä artikkeli kokoaa yhteen vinkkejä ja tarinoita matkan varrelta. Mikä reittivalinta on vähäpäästöisin? Kuinka nopeaa on matkustaminen maata pitkin Suomesta Saksaan? Entä millaisia mahdollisuuksia edulliseen ja vastuulliseen matkailuun julkisilla liikennevälineillä Saksan sisällä on? Keskustelimme Tripsterin Ekotrippi-podcastin osallistujien kanssa myös esteettömästä matkailusta, autoilusta Saksassa, pyöräilystä, patikoinnista ja yöjunista.

Kuuntele koko Maata pitkin Saksaan -podcast tästä:

Vaihtoehtoja matkalle Suomesta Saksaan on useita

Suomimetallin ylpeys Amorphis on kokenut rundaaja. Keikkabusseissa ympäri Euroopan on istuttu jo vuosikymmeniä, ja etenkin Saksa on tullut hyvin tutuksi.

”Lempireittini Saksaan kulkee Baltian läpi, sillä silloin näkee hienoja maisemia ja voi kulkea kivojen kaupunkien kautta. Tosin matka on aika pitkä”, sanoo Santeri Kallio, Amorphiksen kosketinsoittaja.

Myös Riku Rantalaa kiinnostaa Baltiaa halkova reitti.

Mieleenpainuvin matkani on silti puulaivalla, kaljaasilla Tall Ships Racesissa vuonna 1996 Tanskan ja Gotlannin kautta. Silloin olin oppimassa purjehtimista. Myös rahtilaivat ovat tuttuja – olen itsekin ollut töissä ahtaajana.”

Sanna Kalmari kertoo, että esteettömästä näkökulmasta auto-laiva-yhdistelmä on kätevin.

”Käytän pyörätuolia, ja jos kulkee pyörätuolilla tai vaikka lastenvaunujen kanssa, on oma auto monille varmasti tosi toimiva, sillä autolla pääsee useisiin paikkoihin, joihin julkisilla ei pääse. Olen kuitenkin juuri suunnittelemassa junamatkaa Saksaan, ja Palmuasema-blogissani kerron varmasti tulevasta reissusta.”

Päästövertailun kannalta asetelma on selkeä. Eniten päästöjä muodostuu lentämisestä. WWF:n laskurin mukaan Helsinki-Hampuri-Helsinki-lento aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä 680 kg verran. Seuraavaksi eniten päästöjä syntyy, jos ajaa perinteisellä bensalla kulkevalla autolla Tukholman autolautalle ja sitten Tukholmasta Hampuriin (noin 450 kg). Jos mielii autoreissullaan puolittaa päästöt, kannattaa mennä laivalla Travemündeen, jolloin menopaluureissu on noin 200 kg.

Päästöiltään minimaalisin vaihtoehto on juna-laiva-yhdistelmä. Kun matkustaa junalla Helsingistä Turkuun, uusimmilla laivoilla Tukholmaan ja Tukholmasta junalla Hampuriin, kuluttaa vähimmillään 20 kg eli yli 30 kertaa vähemmän kuin lentäen.

Tallinnan kautta laivan ja bussin yhdistelmä vie noin 150 kg tai vaihtoehtoisesti 70 kg, mikäli laivan jälkeen matkustaa bussilla Varsovaan ja vaihtaa Hampurin-junaan. Jos valikoi biokaasulla koko matkan kulkevan bussin, alenee kilomäärä.

Tripsterin livepodast 2022 pureutui teemaan "Maata pitkin Saksaan ja Saksassa".
Tripsterin livepodast 2022 pureutui teemaan “Maata pitkin Saksaan ja Saksassa”.

Aamiaista Tukholmassa, lounasta Köpiksessä ja illallista Hampurissa

Paula Kultanen Ribas kertoo Suomen junamatkailun gurun, konduktöörin pojan Tommi Tolkin vinkin.

”Kun matkustaa syömiseen pohjautuvasta näkökulmasta, on aivan mahdollista nautiskella laivan jälkeinen aamiainen Tukholmassa, päätyä Kööpenhaminaan lounaalle ja jatkaa siitä illalliselle Hampuriin. Halutessaan voi vielä päästä viettämään yöelämää Berliiniin, jonne on Hampurista kahden tunnin matka!”

Laiva-juna-yhdistelmällä reissaaminen Tukholman kautta kestää siis noin vuorokauden. Esimerkkejä Tukholma-Hampuri-juniin laivamatkan jälkeen ovat vaikkapa tällaiset vaihtoehdot:

1) Päiväjuna, vaihto Kööpenhaminassa: matka-aika noin 10 h, hinta alkaen 56 euroa. Tukholmasta Kööpenhaminaan X2000 Snabbtåg -nopeusjuna (reilu 5 h), Kööpenhaminasta Hampuriin Intercity/Eurocity-juna (4,5 h).

2) Snälltågetin yöjuna: matka-aika 17 h, hinta alkaen 49 euroa, makuuistuin alkaen 74 euroa, vuode yksityisessä osastossa, hinta riippuu varausajankohdasta.

Tallinnan kautta Hampuriin matka kestää laivan lisäksi noin 28 h ja maksaa noin 80 euroa / suunta, kun taas Helsinki-Travemünde-matka Finnlinesin laivalla kestää noin 30 h ja maksaa 200–500 euroa /suunta

Saksassa suhailu on edullista

Münchenissä asuva Anita Nousiainen on kulkenut useita kertoja koko Saksan läpi junalla. Kesällä 2022 Saksassa testattiin 9 euron kuukausilippua, jolla sai matkustaa rajattomasti paikallisjunilla.

”Pikajunilla matka Saksan halki kestää noin 8 tuntia, mutta kuulin, että eräs mies oli kesällä kokeillut matkata Saksan läpi alennuslipulla. Yhdellätoista vaihdolla reissu sujui 28 tunnissa!”

Vaikka junamatkailu Saksassa on useimmiten hyvin toimivaa ja junassa on tunnelmaa, muistaa Riku Rantala vielä hyvin perheen sählingit Berliinissä.

”Olin Berliinissä perheen kanssa, kun lapset olivat 4 ja 2. Piti matkustaa läntiseen Saksaan lähelle Dortmundia, ja isompaa lasta piti hieman paimentaa välillä. Meikä matkanjohtajana päsmäröi, ja jotenkin selvitään asemalle, ja siellähän on aika jyrkät liukuportaat. Niiden jälkeen onkin esikoisen naama veressä, mutta juuri ehdimme junaan. Näen jo kaukaa, että joku on meidän paikalla ja sinne selittämään, että kuulkaas – no sittenhän huomattiin, että me olimme kokonaan väärässä junassa… Ei muuta kuin odottamaan paikallisjunaa, naama veressä!”

Saksan rataverkko on erinomainen, vaikka myöhästelyjä ajoittain onkin. Saksan IC- ja ICE-junat ovat mukavia matkustaa, ja niitä voi hyvin suositella myös lapsiperheille. Naapurimaihin on hyvät junayhteydet niin kauko- kuin lähijunillakin. Esimerkiksi Berliinistä Puolan puolelle kestää tunti suoralla paikallisjunalla.

”Deutche Bahnin junat ovat nopeita ja niillä pääsee parissa tunnissa Italiaan ja Itävaltaan”, kertoo Anita.

Vas. Paula Kultanen Ribas, Riku Rantala, Santeri Kallio, Anita Nousiainen ja Sanna Kalmari kertomassa Saksan matkailusta ja maata pitkin Saksaan -vinkeistä.
Vas. Paula Kultanen Ribas, Riku Rantala, Santeri Kallio, Anita Nousiainen ja Sanna Kalmari kertomassa Saksan matkailusta ja maata pitkin Saksaan -vinkeistä.

Junalippuja voi ostaa DB:n sovelluksella ja verkosta. Sovelluksella voi suunnitella pidemmänkin Euroopan junamatkan. Liput ovat kohtuuhintaisia, jos ostaa ajoissa ja/tai tarjoushinnalla. Jos matkustaa paljon, voi olla kannattavaa hankkia Bahncard25 (60 €/vuosi), jolla saa 25 % alennusta lipuista.

Yöjunayhteyksiä parannetaan parhaillaan

Vuonna 2016 Deutche Bahn lakkautti yöjunat, mutta Itävallan rautatieyhtiö ÖBB sekä yksityiset toimijat pyörittävät yhä yöjunaliikennettä. Berliinistä pääsee esimerkiksi Wieniin ja Zürichiin ÖBB:n yöjunalla sekä Tukholmaan Snälltågetilla. Etelä-Saksasta voi matkustaa myös Italian kaupunkeihin yöjunalla.

Euroopassa on parhaillaan meneillään useita yöjunahankkeita ja yhteyksien määrä todennäköisesti lisääntyy lähivuosina. Yöjunat tosin ovat kalliita, erityisesti jos haluaa makuupaikan. Kohtuuhintaiset istumapaikat ja lepovaunut ovat kesäsesongin aikana hyvin varattuja, joten ne kannattaa muistaa varata jopa puoli vuotta etukäteen.

Edullinen tapa matkustaa ympäri Saksaa on Flixbus eli yksityinen bussiyhtiö. Liput voi saada hyvinkin halvalla, mutta matka-ajat ovat pidempiä ja junaan verrattuna bussissa on kehnompi matkustusmukavuus. Bussit kulkevat vähäpäästöisellä biokaasulla.

Autobaanalla tuhatta ja sataa?

Onko myytti, että kaikilla Saksan moottoriteillä saa ajaa kahtasataaviittäkymppiä?

”Minähän olen ollut kyydissä jopa 300 km/h-vauhdissakin”, paljastaa Santeri Kallio. Hän on keikkamatkoilla vuosien varrella nähnyt maanteiden muutoksen.

”Ennen vanhaan tiet olivat huonommat itäisellä puolella, mutta nyt ne ovat parantuneet ja nykyään tieverkko on kaikkialla tasavahva. Kaupungeissa on tarkat nopeusrajoitukset, ja autoihin ostetaan bensikseltä päästötarra. On alueita, joille punaisen tarran autoilla ei pääse ollenkaan, vaan saa sakot.”

”Kasvisruokailijana elin Saksassa koko 1990-luvun falafeleillä. Nykyään huoltiksilta saa monipuolisesti vaikka mitä vegeä. Juuri ihmettelimme poikien kanssa, että täällähän on jo ihan vaihtoehtoja, kun ennen ei ollut usein mitään. Kasvisruoka saattoi olla wieninleike ilman leikettä.”

Autobahneilla saa päästellä luvan kanssa, tai ainakin melkein, tietää Anita. Paikallisilla periaate on, että ellei nopeusrajoituksia näy, ei rajoituksia tavallaan ole. Toinen periaate on, että vasemmalla kaistalla ajetaan nopeasti ja oikealle voi siirtyä, jos haluaa ajaa maltillisemmin. Auto-onnettomuuden nähdessään pitää siirtyä penkan puolelle, koska keskiviivalle jätetään pelastustie ambulanssille ja poliisille.

“Älkää kertoko kellekään, että sanoin näin, mutta jos ei näy nopeuskylttiä, ajan niin lujaa kuin pääsee. Kyllä sen yleensä näkee, jos rajoituksia on. Ja 260 km/h on maksiminopeus, kyllä se kaikkialla stoppaa siihen.”

Sähköautojen latauspisteille löytyy omat äppinsä, ja tien varsilla ja asemilla on latauspisteitä hyvin.

Oma pyörä mukaan kulkuneuvoon?

”Saksan lähiliikenteessä on helppo matkustaa pyörän kanssa ja vaunuihin on merkattu pyörän kuvat. Berliinissä on ihana 166 km mittainen, vanhaa muuria myötäilevä pyöräilyreitti Mauerweg, jonka varrelta useasta kohtaa pääsee julkisilla Berliinin keskustaan”, kertoo Anita.

”Saksa on erinomainen maa harjoittaa pyörämatkailua. Reittejä on runsain mitoin ja ne ovat hyvin viitoitettuja. On nättejä maisemia, söpöjä pikkukaupunkeja ja metropoleja. Paljon on myös kulttuurikohteita ja historiaa. Saksa on tiheästi asuttu, joten ruokaa, juomaa ja majoituspaikkoja löytyy aina. Pyörämatkailijat ovat haluttuja turisteja, ja heitä varten suunniteltuja palveluita on paljon.”

Anita harrastaa myös patikointia.

”Kun menee etelämpään, näkyy simpukoita tien varrella. Ne merkitsevät Camino de Santiagoa, reittiä Santiagon suuntaan. Patikointireittejä on moneen lähtöön, ja sovellukset näyttävät reittien vaikeusasteet. Musta reitti on helppo, ja kiipeilyreittejäkin on. Silloin tarvitaan kypärä ja valjaat.”

Esteettömyys huomioon entistä paremmin

Sanna Kalmari muistuttaa, että mikäli haluaa esimerkiksi pyörätuolia käyttävänä matkustaa Finnlinesilla Travemündeen, on hytti varattava hyvissä ajoin.

”Hyttejä on vain kaksi, joten siksi ryhmien vieminen tätä reittiä on mahdotonta. Muuten laivalla on hyvin huomioitu esteettömyys, tosin saunatiloihin ei ollut pääsyä. Peräänkuulutan pyörätuolikäyttäjän koko matkaketjun ottamista huomioon. Markkinoinnissa saisi olla kuvia eri tavoin liikkuvista ihmisistä ja tiedon tulisi olla paljon paremmin löydettävissä. Sen kanssa on tosi paljon tehtävää.”

Etukäteissuunnittelua tarvitaan runsaasti. Esteettömyyteen liittyvät muun muassa kynnyksettömyys, tukikaiteet ja pääsy elämyksiin.

”Elämyksiä halutaan yhtä lailla, matkailun unelman herättämistä. Ei se ole pelkkä matka tai hytti vaan laaja näkemys. Jos matkaketjussa on jokin heikko kohta, koko matka voi katketa siihen.”

Saksaa Sanna kehuu. Hotelleissa on monet tärkeät asiat huomioitu, ja esimerkiksi Visit Berlin tuottaa hyvin tietoa.

”Saksa on esteettömän matkailun yksi erittäin hyvä esimerkki.”

Kuuntele koko Maata pitkin Saksaan -podcast tästä:

Kaupallinen yhteistyö: Saksan valtion matkailutoimisto

Lue Saksan valtion matkailutoimiston sivuilta lisää Saksan matkailusta.

Saksan valtion matkailutoimisto Facebookissa ja Instagramissa.

Tilaa Saksan valtion matkailutoimiston uutiskirje.

Lue lisää esteettömästä junamatkailusta Euroopassa Palmuasema-blogista.

Maata pitkin matkailuun antaa vinkkejä FB-ryhmä Maata pitkin matkustavat

Lue Tripsterin Berliini-opas: Berliini

Maata pitkin Saksaan -tiimi: Santeri, Riku, Paula, Sanna ja Anita.
Maata pitkin Saksaan -tiimi: Santeri, Riku, Paula, Sanna ja Anita.

Siru Valleala

Tripsterin päätoimittajan fyysinen koti on Espoossa, henkinen Tokiossa ja tuleva Tallinnassa. Juuret ovat Jyväskylässä, mökki Saimaalla ja suku Kouvolasta. Nuoruus kului Prahassa ja maailmanympärysmatkoilla.

Kommentit:

Mokka 29.01.2023 16:10

Jo muinainen mies sanoi että "Saksa on paikalla maa"
Viime syksynä tämä tuli todettua todeksi. Autoilin viikonlopun aikana Saksan halki pikkuteitä ja karmeus iski sunnuntaina "koko Saksa on kiinni" !
Oli eka ja toivottavasti vika sunnuntai Saksan pikku kylissä !

Vastaa
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *
Siru Valleala 30.01.2023 09:25

Näinhän se voi olla. Sama huomattu Suomen maakuntien pikkupaikoissa reissatessa etenkin kesäsesongin ulkopuolella. Hyvä huomio kyllä, eli omat eväät mukaan ja etukäteissuunnittelu paikallaan!

Vastaa
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 11.01.2023 14:09

Kyllähän maatapitkin matkustaminen tavallaan kiinnostaisi, mutta omalla kohdallani ongelmaksi muodostuu se, että se on kuitenkin huomattavasti kuitenkin hitaampaa. Lisäksi omat matkat suuntautuvat todella usein Euroopan ulkopuolelle, niin maatapitkin matkustaminen tilanteessa, jossa aika on rajallista, muodostuu haasteeksi.

Vastaa
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *
Siru Valleala 30.01.2023 09:28

Tämä on totta, eli aikaa on varattava ihan eri tavalla. Toivotaan että samalla, kun vähäpäästöisempää lentoliikennettä kehitetään, kehitetään myös junavaihtoehtoja nopeita siirtymiä toivoville. Trans-Siperian juna oli itsellä suunnitelmissa kohti Japania, mutta sepä jäi nyt...

Vastaa
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *