Kävele ja katsele Kajaanissa

Pääkuva: Kajaanin kaupunki. Kuva: Atte Mäläskä

Tripsterimme Eeva Simola teki leppoisan ja runollisen kyläilyn kauniiseen Kajaaniin. Retkeen mahtui paitsi Kajaanin Runoviikon antia myös upean arkkitehtuurin ihailua, herkullisia korvapuusteja, höyrylaivaristeily, taidenäyttely ja vierailu Eino Leinon maisemissa. 

Koronakauden näivettämänä suunnittelin kahden yön matkaa etelästä Kajaanin Runoviikolle heinäkuussa 2021. Ahnaasti poimin kolme-viisi tapahtumaa per päivä. Entä itse Kajaani? Pienen karsinnan jälkeen tuli koettua kaupunkiakin. Kaupunkia, jonka Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe perusti vuonna 1651.

Kajaani on monella tapaa mielenkiintoinen. Kaupunki on aika pieni, vajaat 40 000 asukasta. Aivan ensiksi myönnän: Kajaani yllätti. Kyseessä on jalankulkijan toivekaupunki: rannat ovat kävelijöiden ahkerassa käytössä eivätkä autoteinä. Kainuun pääkaupungissa autoilijat hidastavat tai jopa pysähtyvät odottamaan, josko ylittäisin kadun. Tästä riemastuneena vilkutan kiitoksia kuljettajille, he takaisin. Joen rannalta toiselle voi vaihtaa jalankulku- tai liikennesiltaa pitkin. Rantoja kiertää kahdeksan kilometrin suosittu lenkki.

Asukkaat olivat mutkattomia, avuliaita ja juttelivat mielellään.

Kajaaninjoki yhdistää Nuas- ja Oulujärvet. Kaupungin kohdalla joessa on kaksi koskea, Ämmä- ja Koivukosket, funkkistyylisine voimalaitoksineen.

Kajaanin kerroksellista arkkitehtuuria

Kajaanin asema © Eeva Simola
Kajaanin rautatieasema © Eeva Simola

Lisää kehuja. Toisin kuin moni muu suomalaiskaupunki, Kajaani on vielä yllättävän kerroksellinen. Linna rakennettiin 1600-luvun alussa, rakennustyylit siirtyvät 1800-luvun empiren ja uusgotiikan kautta 1900-luvulle jugendiin ja funkkikseen. Onnelan alueella asuntomessujen (2001) teemoja olivat eko- ja puurakentaminen sekä saunakulttuuri.

Ruotsi-Suomi rakennutti linnan Kainuun suojaksi joen pienelle saarelle. Linna toimi aatelislinnanakin Pietari Brahen aikaan. Rauniotila selittyy suurella Pohjan sodalla: venäläiset räjäyttivät linnan 1716. Erikoista kyllä linnasaareen tukeutuu myös silta, joka kulkee linnan ja joen yli. Tarkennan katsettani ja erotan linnan tornirauniot teräsbetonisista siltatuista.

Vanhoja hyväkuntoisia puurakennuksia on Kajaanissa säilynyt kortteleina ja yksittäin: jugendtyylinen Suomen kaunein rautatieasema, empireä edustava vanha Raatihuone, uusgoottilainen puukirkko, vanha kirjasto, yksityistaloja… Rautatieaseman kahvilakin on silkkaa silmänruokaa. Sen korvapuustit ovat tuoreita ja parhaita pitkään aikaan. Kahvilassa on myös matkatavarasäilytys.

Toria vastapäätä kohoaa Kajaanin arvostettu kaupunginteatteri, kaunis puutalo sekin. Teatterilla on yleensä useita kantaesityksiä vuodessa. Kajaanin linnan jälkeen vanhin rakennus on keltainen Raatihuone (1800-l). Carl Ludwig Engelin suunnittelema puurakennus koristaa pientä toria. Kauppakadulla on säilynyt rivissä erilaisia funkkiskerrostaloja.

Raatihuoneen selustalla on Kajaanin taidemuseo, entinen poliisilaitos. Kuutioista sommiteltua funkkisrakennusta pidetään suunnittelija-arkkitehtinsa Eino Pitkäsen parhaana työnä. Kajaanissa vuosikymmeniä asuessaan Pitkänen suunnitteli sinne julkisia rakennuksia, asuinkerrostaloja ja muun muassa Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön tirehtöörin virka-asunnon, kolmitasoisen valtavan Koskikaran. Rakennuksen kuuluisimpia vieraita lie olleet presidentit Urho Kekkonen ja Leonid Brezhnev. Taidemuseossa on meneillään taidemaalari Marjatta Tapiolan näyttely. Mielenkiintoinen on myös putkan vihreä ovi riipustuksineen. Putka on jätetty muistuttamaan talon historiasta.

Satavuotiaan höyrylaivan kyytiin

Lähiluontokohteita maissa ja vesillä on Kajaanissa ainakin parikymmentä 15 kilometrin säteellä. Voit patikoida, meloa, suppailla, sukeltaa, uida… Jotkut valitsevat venekuljetuksen Suomen 4. suurimman järven, Oulujärven, mänty- ja hiekkarantaiselle Ärjänsaarelle ja nauttivat siellä koko päivän. Ärjän heinäkuinen taidefestivaali Ärjänsaaressa on vuotuinen antifestivaali ympäristön ehdoilla.

Olet saattanut kuulla Kouta-laivasta Egenland-nimisessä tv-ohjelmassa. Satavuotias höyrylaiva tekee musiikki- ja teatteriristeilyjä Oulujärvelle. Valitsemanani iltana esiintyi Lontoossa koulutuksensa saanut näyttelijä-laulaja Maria Palmu. Hän lauloi Lazzarellaa ja muita 1960-luvun naislaulajien hittejä yhtä ihanasti kuin Laila Kinnunen. Palmu onkin esittänyt Kinnusta Kajaanin kaupunginteatterin musiikkikuvaelmassa. Hyvä näyttelijävalinta!

Eino Leinon ja Elias Lönnrotin matkassa

Kajaanin lähelle Paltaniemeen tehdään bussikierroksia kirjailija Eino Leinon (1878-1926) kulttuurimaisemiin.

Hövelön torppa Hövelönniemessä oli Eino Leinon synnyin- ja nuoruudenkoti. Bussi ajaa tiilisen maatalon pihaan ja kääntyy ympäri, ja oppaat tekevät parhaansa virittääkseen matkailijat Leinon tunnelmiin. Hövelönlahti ja Kajaaninjoki olivat Leinon lapsuuden- ja nuoruudenseutuja. Nocturne ja moni muu luontoruno on kummunnut näistä maisemista. Oulujärvi oli kirjailijan sielunmaisemaa. Järvellä ahkerasti purjehtineen Leinon kerrotaan heilastelleen useissa saarissa.

Kuulu Paltaniemen kuvakirkko (1726) pitää sisällään Raamatun tapahtumia kuvaavat maalaukset, jotka teki vihantilainen mestari Emanuel Granberg. Suomen ensimmäinen naispuolinen taidemaalari Margareta Capsia on maalannut alttaritaulun. Remontissa olevan puukirkon näen ulkoa, kuvat ja faktat kaivan netistä.

Elias Lönnroth toimi Kajaanin piirilääkärinä 1833-54. Hän teki maaseudulle rokotus- ja runonkeruumatkoja ja muokkasi pääosin matkoillaan keräämästään aineistosta Kalevalan ja Kantelettaren. Teatteriohjaaja-kirjailija Juha Hurme puhui Runoviikolla. Hän korosti, ettei Kalevala ole Suomen historiadokumentti. Se on sekoitus kansalta kuultuja runoja, tulkintaa, täydennystä ja dramaturgiaa: Lönnrothin kirjallinen teos.

Ruisleipää ja mansikoita

Gastrobar3:n terassi © Eeva Simola
Gastrobar3:n terassi © Eeva Simola

Kun nälkä keskeytti kulttuuriaamua seuranneen kuljeskelun, oli ihana löytää Gastrobar3 paksujen hirsien sisältä. Harmaa-musta-valkoista suosiva ravintola toimii entisessä kirjastotalossa jokipuiston laidalla. Kaikki, mitä lounashintaan seisovasta pöydästä suuhuni laitoin, maistui hyvältä.

Useista Kajaanin ravintoloista saa vegaanivaihtoehtoja. Kauppakadulla toimii suppealistainen, pieni ja kiltti vegaanipaikka, Murunen. Pekka Heikkisen leipomokahvilan kadunvarsiterassi on usein täynnä. Leipomon valikoima mykistää laajuudellaan. Ruisleipä häviää Luomu-Muhosen hapanleivälle, jota leivotaan Savonlinnan Makkolassa.

Kajaani on vilkas vauras keskus, mikä näkyy palveluyritysten monipuolisuutena ja runsautena. Raatihuoneentorin laidalla on Kajaanin kuvataiteilijoiden popup-myyntinäyttely. Maltan mieleni, matkatavaroideni lisäksi en halua kantaa muuta yli 30 asteen helteessä.

Jokivarressa on pubeja ja vilkas Kauppatori. Mansikat olivat toiseksi parhaita, joita tänä kesänä olen syönyt. Paistetut muikut tekivät kauppansa.

Pari hotellivinkkiä Kajaaniin

Hotelli Kajaani © Hotelli Kajaani, Booking
Hotelli Kajaani © Hotelli Kajaani, Booking

Kun seuraavan kerran menen Kajaaniin, yritän yöpyä keskustassa vaikkapa Hotelli Valjuksessa, jonka modernissa sisustuksessa on käytetty valokuvia rempseällä otteella. Toivottavasti huoneen äänieristys toimii: täälläkin huudatetaan autojen ja mopojen moottoreita.

Tai jos olen hempeällä päällä ja varoissani, voisin mennä joen toiselle puolen kartanoromanttiseen Karolineburgiin.

Tämänkertaisen valintani, Hotelli Kajaanin, sijainti 900 metriä mäntykangaspuistoista jokivartta oli mukava. Huone ei vastannut nettikuvien lupausta eikä asiaa korjattu.

Katso ajankohtaiset hinnat ja tee varaus Hotelli Kajaaniin.

Seuraava Kajaanin-matka on jo suunnitteilla. Reilut kuusi rentoa tuntia junassa ja hups, olen Kajjaanissa. Ei voi kuin toivoa, että teatteri saisi toimia ja näkisin arvostetun teatterin esityksen.

Teksti ja kuvat: Eeva Simola

Lue lisää Suomi-vinkkejä.

Eeva Simola

Olen vuosia Skotlannissa asunut tietokirjailija ja toimittaja. Skotlannissa olen kuin kotonani ja hymyilen. Olen käynyt siellä yli 60 kertaa.

Kommentit:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *