Kesäpäivä Tuusulanjärven ympäristössä

Pääkuva: Ainola © Tuulia Kolehmainen

Järvenpää ja Tuusula eivät ehkä ensimmäisenä tule mieleen kotimaan kesäreissukohdetta pohtiessa, mutta kun Tuusulanjärven alueeseen tutustuu tarkemmin, huomaa pian, ettei yksi päivä millään riitä kaikkeen. Tuusulanjärvi on kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue, jossa on valtavasti kiinnostavaa nähtävää. Mutta katsotaan, mitä ehtii päivässä, kun haluaa yhdistää kulttuurin, luonnon ja kulinaarisen nautiskelun!

Tripsterimme Moona Laakso lähti synnyinkaupunkiinsa Järvenpäähän viettämään hellepäivää Tuusulanjärven ympäristöön. Artikkelin toteutukseen on osallistunut kaupallisessa yhteistyössä Visit Tuusulanjärvi.

Lähde mukaamme tutustumaan Tuusulanjärven upeisiin nähtävyyksiin!

Sibeliusten kotona

Ainola © Moona Laakso
Ainolan museossa aika on pysähtynyt. © Moona Laakso

Tuusulanjärven alueelle pääsee julkisilla kätevimmin junalla. Esimerkiksi Helsingistä Järvenpäähän junamatka kestää puoli tuntia. Järvenpään rautatieasemalta voi hypätä suoraan Hop-on Hop-off bussiin, joka pysähtyy useissa Tuusulanjärven suosituissa kohteissa. Bussi kulkee kesäisin tiistaista sunnuntaihin. Toinen vaihtoehto on vuokrata pyörä ja kiertää Tuusulanjärven kohteet pyöräillen.

Me olemme liikenteessä autolla. Päivän kierroksemme alkaa säveltäjälegenda Jean Sibeliuksen kodista, joka ehdottomasti kuuluu Tuusulanjärven pakollisiin kohteisiin. Matkaan mukaan olen houkutellut kaksi ystävääni, joille Järvenpää on myös lapsuudesta tuttu. Nyt tutustumme kaupunkiin turisteina uusin silmin heinäkuisen kuumana päivänä.

Tuusulanjärven ympäristössä asuivat aikoinaan monet Suomen taiteen kultakauden mestarit perheineen. Alueella pääsee tutustumaan museokoteihin, muun muassa kirjailija Juhani Ahon Aholaan, taidemaalari Eero Järnefeltin Suvirantaan, taidemaalari Pekka Halosen ateljeekoti Halosenniemeen ja runoilija J. H. Erkon Erkkolaan. Ja tietysti Jean Sibeliuksen Ainolaan, jonka olemme valinneet päivän kulttuurikohteeksi.

Rinteen yllä kohoava Sibeliusten talo on tuttu näky järvenpääläisille, minullekin, mutta olen käynyt museossa vierailulla niin kauan aikaa sitten, ettei siitä ole juuri muistikuvia. Museokotiin pääsee tutustumaan opastuksella.

Sisällä hirsihuvilassa näyttää juuri siltä, kuin Jean ja Aino Sibeliuksen siellä asuessa vuodesta 1904 lähtien. Arjesta muistuttavat lukuisat esineet ja yksityiskohdat kuten Jeanin kävelykeppi ja hattu sekä hänen vaimolleen lahjaksi Yhdysvalloista tuoma omenapora. Aino oli varsinainen viherpeukalo, jonka omenoita palkittiin näyttelyissä asti.

Oppaalta kuulemme hauskoja tarinoita Sibeliusten arkeen ja talon esineistöön liittyen. Jean yhdisti tietyt värit tiettyihin sävelkorkeuksiin, ja hän halusi ruokasaliin ehdottomasti vihreän takan, joka soi hänelle F-duurissa. 50-vuotislahjaksi hän sai mustan flyygelin, joka rahoitettiin ihailijoiden järjestämällä kansalaiskeräyksellä. Flyygeli kuitenkin uhattiin ulosmitata lähes saman tien, sillä Jeanilla oli vähän rahaa ja paljon velkaa. Järjestettiin uusi keräys, joka ei ainoastaan taannut sitä, ettei flyygeli päätynyt valtiolle, vaan siitä tuli myös Suomen historian kallein flyygeli.

Jean Sibeliuksen 50-vuotislahjaksi saama musta flyygeli © Moona Laakso
Jean Sibeliuksen 50-vuotislahjaksi saama musta flyygeli. © Moona Laakso
Ainolan kirjastohuone. © Moona Laakso
Ainolan kirjastohuone. © Moona Laakso

Noin puolituntisen opastetun museokierroksen jälkeen suuntaamme tutkimaan pihapiiriä. Kävelemme samaa polkua, jota Jean käyskenteli edestakaisin kaivatessaan inspiraatiota sävellyksiinsä. Tässä hän varmaankin istuskeli tuntikausia, pohdimme, kun tulemme tontin kulmaukseen, jolta aukeavat laakeat peltonäkymät. Polku vie takaisin talolle päin valtavaan puutarhaan, jota Aino aikoinaan sydämellä hoiti. On omenapuita, hyötykasveja ja kukkia silmänkantamattomiin. Vanhojen omenapuiden katveessa sijaitsee myös pariskunnan hautapaikka. Ulkosaunaankin kannattaa kurkata. Pihapiiristä löytyy ihana kesäkahvila Aulis.

Ainola on auki kesäaikaan toukokuusta syyskuun loppuun.
Ainola
Ainolankatu, Järvenpää

Piknik Tuusulanjärven rannalla

Krapin piknik-eväät. © Moona Laakso
Krapin piknik-eväät. © Moona Laakso

Ainolasta ajamme idylliselle Tuusulan Rantatielle, joka on täynnä mielenkiintoisia pysähdyspaikkoja. Rantatie sopii mainiosti pyörällä koluttavaksi, mutta kolmenkymmenen asteen helteellä olemme kiitollisia, että teemme matkaa ilmastoidulla autolla. Rantatien toisessa päässä sijaitsee Krapi, jonka historia ulottuu 1600-luvulle saakka. Nykyään tarjoiltava ruisleipä on tehty Krapin tilan alkuperäiseen juureen vuodelta 1911.


Krapin tila toimii niin ravintolana, hotellina kuin tapahtumapaikkana. Krapihovin ravintola keskittyy tarjoilemaan käsin tehtyä ruokaa suomalaisista raaka-aineista maalta, mereltä ja metsistä. Pihapiirissä sijaitsee oma palvaamo, lihanleikkaamo ja leipomo. Kesäravintola Mankeli taas toimii vapusta syyskuun alkuun. Sen yhteydessä on viihtyisä kesäterassi omenapuutarhoineen.

Krapilla järjestetään kesäisin puistokonsertteja. © Moona Laakso
Krapilla järjestetään kesäisin puistokonsertteja. © Moona Laakso


Me saavumme Krapille noutamaan Mankelista ennakkoon tilaamamme elämyspiknik-kassit, jotka sisältävät voileipäkakkua, pientilajuustosalaattia, Krapin kesäpiirakkaa ja metsäsuolapopcornia. Nautimme herkulliset eväät Krapin Onnelan rannassa, josta on upeat näkymät vastarannalla sijaitsevalle Sarvikalliolle.

Tilaa Krapin piknik-kassit.

Krapi
Rantatie 2, Tuusula

Upea Fjällbo ja Aleksis Kiven kuolinmökki

Fjällbo. © Moona Laakso
Fjällbo. © Moona Laakso

Piknikiltä jatkamme matkaa Rantatietä pitkin ja pysähdymme Fjällbon puiston edustalle parkkipaikalle, jonka vieressä sijaitsee myös Aleksis Kiven kuolinmökki. Fjällbo on 3,5 hehtaarin laajuinen alue, joka on parisen vuotta sitten kunnostettu. Lähdemme ensin metsäpolkua pitkin lasten leikkipaikan ohi ja ohitamme myös nuotiopaikan. Jatkamme  polkua pitkin Tuusulanjärven rantaan, jossa on upea, vuonna 2019 valmistunut laituri. Sen päässä on veistoksellinen, pussauskopiksi kutsuttu paviljonki. Paviljonki muistuttaa 1900-luvun alusta. Silloin Tuusulan Rantatien alueella oli useita huviloita, joissa monissa oli samankaltainen uimapaviljongilla varustettu laituri. Uusi moderni versio paviljongista on kunnianosoitus Tuusulan taiteilijayhteisön historialle.


Portaita pitkin pääsee ylös kalliolle, jolta avautuu maisema vastarannalla kohoavalle Sarvikalliolle. Vanha huvimaja kallion päällä muistuttaa siitä, että täällä asui aikoinaan Tuusulan nimismies J. V. Frostell ja myöhemmin helsinkiläisen liikemies Ilmari Helander. Vanha huvila paloi 1980-luvun alussa ja vain huvimaja jäi jäljelle.

Fjällbon uimapaviljonki. © Moona Laakso
Fjällbon uimapaviljonki. © Moona Laakso
Aleksis Kiven kuolinmökki. © Moona Laakso
Aleksis Kiven kuolinmökki. © Moona Laakso

Palaamme parkkipaikalle ja käymme vielä katsastamassa vieressä sijaitsevan Aleksis Kiven kuolinmökin, jossa kansalliskirjailija vietti viimeiset elinkuukautensa veljensä perheen hoivissa. Mökkiin pääsee tutustumaan vapaaehtoisella pääsymaksulla, ja paikalla on opas kertomassa Kiven viimeisistä hetkistä mökissä. Pikkuruinen mökki käsittää tuvan ja kamarin. Sinne mahtui Kiven lisäksi hänen veljensä, tämän vaimo ja neljä lasta. Viimeiset elinkuukautensa Kivi oli väsynyt, masentunut ja sairas sekä henkisesti että fyysisesti. Kuollessaan hän oli vain 38-vuotias.

Fjällbon puisto
Aleksis Kiven kuja, Tuusula

Aleksis Kiven kuolinmökki
Rantatie 24, Tuusula

Shoppailua Marin Putiikissa ja kahvittelua Vellikellossa

Vellikello kahvila. © Moona Laakso
Kahvila Vellikello. © Moona Laakso

Jatkamme jälleen Rantatietä eteenpäin, kunnes vastaan tulee Memories Marin Putiikki -myymälä, joka sijaitsee vanhassa navetassa idyllisen maiseman ympäröimänä. Tunnelmallinen sisustuspuoti on täynnä sisustus- ja lahjatavaraa. Valikoima on sekoitus vanhaa ja uutta. Valikoimiin kuuluu saippua- ja siivoustuotteita, kynttilöitä, koriste-esineitä, sisustustavaroita kuten tyynyjä, hamam-pyyhkeitä, kippoja ja kuppeja. Heinäkuussa pihaladossa toimii torstaista sunnuntaihin Pop-up Kyläcafe.

Marin putiikki sijaitsee vanhassa navetassa. © Moona Laakso
Marin putiikki sijaitsee vanhassa navetassa. © Moona Laakso
Marin putiikki. © Moona Laakso
Marin putiikki. © Moona Laakso

Me suuntaamme kuitenkin kahville lähemmäs yöpymispaikkaamme. Kahvila Vellikello ja taidegalleria on Tuusulanjärven alueella yksi lempikesäkahviloistani, joka sijaitsee idyllisessä viljamakasiinissa. Punainen hirsirakennus on yksi Järvenpään vanhimmista ja museoviraston suojelukohde. Kahvila on saanut nimensä rakennuksen katolla olevasta, yhä toimivasta vellikellosta. Pihapiirissä on suojaisia ja rauhallisia istumapaikkoja keskellä heinikkoja ja asetummekin vapaaseen pöytäryhmään nauttimaan kahvista, limpparista ja suklaakakusta.

Kahvilassa on tarjolla on niin suolaista kuin makeaa, kaikki kotitekoista ja myös erikoisruokavaliot on otettu huomioon. Myynnissä on suomalaisia design-tuotteita. Kahvilan lisäksi yläkerrassa toimii taidegalleria ja kesäiltoina pihapiirissä järjestetään konsertteja. Kahvila on auki vain kesäisin kesäkuusta elokuun loppuun.

Vellikello kahvilassa © Moona Laakso
Vellikello kahvilassa © Moona Laakso
Vellikello kahvila. © Moona Laakso
Vellikellon pihamaa. © Moona Laakso
Vellikellossa on myynnissä myös suomalaisia design-tuotteita. © Moona Laakso
Vellikellossa on myynnissä myös suomalaisia design-tuotteita. © Moona Laakso
Vellikellon yläkerrassa on taidenäyttely. © Moona Laakso
Vellikellon yläkerrassa on taidenäyttely. © Moona Laakso

Memories Marin Putiikki
Rantatie 110B, Tuusula


Vellikello kahvila
Sibeliuksenväylä 53, Järvenpää

Yö Airbnb:ssä Ainolan ja Tuusulanjärven kupeessa

Airbnb-asunto Lepolassa. © Moona Laakso
Airbnb-asunto Lepolassa. © Moona Laakso

Yöksi suuntaamme Tuusulanjärven kupeeseen, omaan Airbnb-asuntooni Lepolaan, jonne on Vellikellon kahvilasta vain 10 minuutin kävelymatka. Ainola taas on vain 500 metrin päässä, samoin kuin Ainolan juna-asema, jolla pääsee puolessa tunnissa Helsinkiin. Asunnon sijainti on siis mitä mainioin!


Rakastan Lepolan aluetta. Asunto sijaitsee lähestulkoon peltojen keskellä (vaikkakin alueelle nousee jatkuvasti uusia taloja), ja aivan vieressä on Ratsastuskeskus Aino, joten kävelylenkin lomassa voi käydä tervehtimässä hevosia. Tuusulanjärvikin on kävelymatkan päässä.

Ihastuin asuntoon ensisilmäyksellä. Se on oma Järvenpään tukikohtani, josta haluan myös muiden nauttivan Airbnb-vuokrauksen muodossa. 28 neliön yksiöön tuovat kesällä lisätilaa parvekkeelle aukeavat pariovet. Ilmastointia ei ole, joten 30 asteen helteessä on toki kuuma, mutta yötä kohden sisätilakin viilenee. Jääkaapissa meitä myös odottaa viilentävää valkoviiniä.

Lepolassa sijaitsee myös Ratsastuskeskus Aino. © Moona Laakso
Lepolassa sijaitsee Ratsastuskeskus Aino. © Moona Laakso
Airbnb-asunto Lepolassa on sisustettu tarkoin valikoiduilla second hand sekä design-tuotteilla. © Moona Laakso
Airbnb-asunto Lepolassa on sisustettu tarkoin valikoiduilla second hand -kalusteilla ja design-tuotteilla. © Moona Laakso

Valoisa ilta vaihtuu hämäryydeksi, sitten jälleen valkenee. Havahdumme viinilasiemme äärellä siihen, että aurinko nousee. Siinä hetkessä, nuoruudenystävieni kanssa muistoille ja elämälle nauraessa ja itkiessä on myönnettävä, että iän myötä minussa on herännyt kotiseuturakkaus. Jos 16-vuotias minä, joka vain tahtoi mahdollisimman kauas Järvenpäästä, olisi nähnyt kolmekymppisen minäni, kakkosasunnossaan tekemässä matkajuttua tästä kaupungista, olisi hän pudistellut päätään. Nyt kuitenkin tunnen iloa ja rauhaa. Iloa siitä, että päädyin hankkimaan kakkosasunnon juuri täältä, lähellä vanhempiani, ystäviäni ja muistojani.

Ja rauhaa siitä, ettei aina tarvitse etsiä uutta ja kaukaista – senhän on koronakin osoittanut – ja toisaalta siitä, ettei tarvitse juurtua yhteen paikkaan: Järvenpää on yksi kaupunkini, mutta on rauhoittavaa tietää, ettei se ole ainoa. Ehkä nautinkin siitä eniten juuri näin: satunnaisena kotiseututuristina.


Kokeile sinäkin hetki järvenpääläisyyttä ja varaa yö Tuusulanjärven kupeessa: Scandi-chic studio

Jos aikaa olisi enemmän…

Lisää näkemistä ja tekemistä Järvenpäässä ja Tuusulassa:

Lue lisää Tuusula-vinkkejä Visit Tuusulanjärvi

Teksti ja kuvat: Moona Laakso

 

Lue myös: Tutustu Tripsteriin: Moona Laakso ja letkeä Irlanti

Moona Laakso

Puoli sydäntä Irlantiin jättänyt vapaa toimittaja-kirjoittaja ja luovan kirjoittamisen ja kirjallisuuden opiskelija, joka oppi juomaan Guinnessia vasta palattuaan takaisin Suomeen neljä vuotta Dublinissa asuttuaan.

Kommentit:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *