Kesäretki Somerolle osa 3: näyttelyihin!

Härkälän kartanon nykyisen omistajapariskunnan keräilyharrastuksesta on syntynyt pysyvä näyttely muinaisen Kiinan aarteista.

Kesäretki Somerolle voi olla myös antoisa kulttuurimatka. Alla on esitelty Kivimeijerin taidenäyttelyt, Härkälän kartanon monet näyttelyt ja Someron Torppamuseo.

Somero-sarjan kolmannessa osassa esittelemme Someron taidetta!

Teksti ja kuvat: Elisa Helenius

Someron Kivimeijeri esittelee tasokasta kotimaista taidetta

Taiteilija Antero Kare pyörittää Someron Kivimeijeriä ja saa omiin keramiikkateoksiinsa inspiraatiota pohjoisen muinaistaiteesta.
Taiteilija Antero Kare pyörittää Someron Kivimeijeriä ja saa omiin keramiikkateoksiinsa inspiraatiota pohjoisen muinaistaiteesta.

Someron Kivimeijerin sisällä vastaan iskevät isokokoiset, kutkuttavan mielikuvitukselliset nykytaideteokset ja entisen meijerin tunnelmalliset ruutulattiat ja vanhat kiviseinät. Ihmettelen, etten ole aiemmin kuullut tästä vaikuttavasta kesänäyttelypaikasta.

Helsingissä asuva taiteilija Antero Kare (s. 1946) pyörittää Someron Kivimeijeriä, joka on vuonna 2010 perustettu näyttely-, työskentely-, kurssi- ja residenssikeskus. Kivimeijeri tarjoaa myös nuorille somerolaisille kesätyöpaikkoja Karen taideteosten restauroinnin parissa.

Nykyinen taidekeskus on entinen osuusmeijeri vuodelta 1907.

”Tähän asti meillä on ollut esillä teoksia Suomen parhailta kuvataiteilijoilta. Täällä on yksi ryhmänäyttely joka kesä. Yleensä meillä on vain muutama taiteilija, mutta heistä jokaiselta paljon teoksia”, Kare kertoo.

Kivimeijerin tilat ovat isot, yli 560 neliötä. Rouhea ja hämärä meijerimiljöö tuo oman jännittävän lisänsä taide-elämykseen.

Tavoitellaan kiiltävää kohtaloa -kesänäyttelyssä on esillä myös esimerkiksi Kimmo Schroderuksen metallisia veistoksia ja Reijo Viljasen pehmeitä värimaalauksia.
Tavoitellaan kiiltävää kohtaloa -kesänäyttelyssä on esillä myös esimerkiksi Kimmo Schroderuksen metallisia veistoksia ja Reijo Viljasen pehmeitä värimaalauksia.

Kare tekee keramiikkataidetta, jossa yllättää hänen teostensa suuri koko.

”Keramiikka on yleensä pientä. Olemme kuitenkin tehneet tänne ison keramiikkauunin pihalle”, Kare sanoo.

Hänen taiteensa lähtökohta on pohjoisen muinaistaide, kuten luolamaalaukset ja kivitaide. Hän on ikuistanut kauniisiin, värikkäisiin ja leikkisiin teoksiinsa jättimäisiä sadepisaroita, peuroja, hirviä, joutsenia ja karhuja. Kolmiulotteisissa tauluissa taas seikkailee dinosauruksia ja naamioita, jotka kuvaavat Siperian Minusinskin kaivauksilta löydettyjä muinaisia kuolinnaamioita.

Kesänäyttelyssä on esillä myös Kimmo Schroderuksen kiertyneitä ja kiiltäviä veistoksia, joissa pitkulaisiin putkivartaloihin yhdistyy koirien ja vauvojen päitä. Reijo Viljaselta on pehmeitä, abstrakteja värimaalauksia. Riku Riipan vakavailmeiset, tyylitellyt ihmisveistokset vievät ajatukset dramaattisiin elämänkohtaloihin ja jähmettyneisiin poseerauksiin 1900-luvun alun valokuvissa.

Tavoitellaan kiiltävää kohtaloa -näyttely on esillä 12.6.-8.8.2021.
Keramiikan tekijöiden Rakufestivaali pidetään 9.-11.7.2021.

Someron Kivimeijerin verkkosivut
Auki joka päivä 12–18.
Klo 18 jälkeen satunnaisesti taideluentoja.
Sisäänpääsy aikuiset 5 euroa, lapset 3 euroa, alle 7-vuotiaat maksutta.
Turuntie 1034, Pyöli (vanhaa Turuntietä, Hämeen Härkätietä, noin 11 kilometria Somerolta.)

Kartano hurmaa kävijän loistolla, taiteella ja nostalgialla

Raino Hurme ja Soili Suominen-Hurme ostivat huonokuntoisen kartanon vuonna 2005. He kunnostivat kartanon, joka toimii nykyisin niin heidän kotinaan kuin majoitus- ja juhlakäytössä.
Soili Suominen-Hurme ja Raino Hurme ostivat huonokuntoisen kartanon vuonna 2005. He kunnostivat kartanon, joka toimii nykyisin niin heidän kotinaan kuin majoitus- ja juhlakäytössä.

Vuonna 1593 rakennettu Härkälän kartano on ylellinen majoituskohde ja juhlapaikka kesäisin, mutta siellä voi myös vierailla ihan vain kartanon taideteoksia ja näyttelyitä katsomassa. Kartano on nykyisin Museokortti-kohde. Härkälä on kylä Somerolla, Kirkkojärven rannalla.

Heti kartanon suuren verannan sisäkatossa vastaan tulee Pirkko Mäkelä-Haapalinnan vuonna 2011 maalaama sininen Elämänpuu, jonka esikuvana on ollut pihalla seisova 400 vuotta vanha tammi. Salissa on Someron kirkon alttarin yläpuolella sijainnut enkeliteos 1930-luvulta. Vastapäistä seinää koristaa 1600-luvulta uskonnollinen gobeliini.

Kartanon mukava ja iloinen isäntäpari Soili Suominen-Hurme ja Raino Hurme ovat suuria taiteen ja antiikin keräilijöitä, ja kartano onkin oikea runsaudensarvi. He ovat matkoillaan keränneet ällistyttävän määrän muinaisen Kiinan esineitä, joita esitellään omassa huonenäyttelyssään. Esillä on esimerkiksi 4000 vuotta vanhoja saviruukkuja, veistoksia, kantotuoli ja pienet kengät, jollaisia kiinalaiset naiset käyttivät kun heidän jalkansa sidottiin.

Härkälän kartanon loisteliaassa aulassa vastassa ovat jättikokoiset, kiinalaiset Ming-dynastian ruukut.
Härkälän kartanon loisteliaassa aulassa vastassa ovat jättikokoiset, kiinalaiset Ming-dynastian ruukut.

Kartanon prameaa juhlasalia koristavat Victoria Åbergin (1824–1892) maalaukset. Aulassa on esillä pieni hattuneulanäyttely, 1700- ja 1800 -luvun miniatyyrimaalauksia ylhäisön naimaikäisistä nuorista ja vintage-seinävaatteita ja ryijyjä.

Kartanon toisessa kerroksessa on heinäkuun ajan näytteillä Pariisissa 20 vuotta viihtyneen, mutta nykyisin Somerolla asuvan arkkitehti ja taiteilija Ritva Kokkolan Henkilökuvia-maalausnäyttely. Yläkerrasta löytyy myös ihana Barbie-näyttely ja nostalginen näyttely vanhanajan leluista.

Niiden vieressä on kaksi Japani-huonetta. Toisessa huoneessa on esimerkiksi kultainen sermi, inroo-, netsuke- ja ojime-kokoelma (eli koristeellisia koteloita pienten esineiden kantamiseen 1500-1800-luvuilla, koska kimonoissa ei ole taskuja) ja maaliskuun kolmantena päivänä vietettävän Hinamatsurin eli japanilaisen nukkien ja tyttöjen juhlapäivän nukkeja.

Japanilaisesta samurai-huoneesta taas löytyy muun muassa samuraiden taisteluasuja ja varusteita. Yläkerrassa on myös huone, jossa majailee antiikkikaupoista löytyneitä täytettyjä eläimiä: karhu, peura, kettu ja jääkarhutalja. Kyseessä on Suomen viimeinen ammuttu jääkarhu, joka on tapettu Petsamossa 1920-luvulla.

Kannattaa varata riittävästi aikaa kartanon lukuisten aarteiden tutkimiseen. Myös kunnostettu ja viehättävä pihapiiri on tutkimusretken arvoinen. Pihalla on muun muassa pieni uima-allas, sauna, järvenranta, somia istuskelualueita, grillauspaikka ja toinen majoitusrakennus.

Härkälän kartanon vanhimmat säilyneet rakennelmat ovat harvinaiset kaksiosaiset holvikellarit, jotka on nyt maalattu ja valaistu tunnelmallisesti. Ne rakennettiin 1500 -1600 -luvun vaihteessa kartanon ensimmäisen päärakennuksen alle. Holvikellarien viileydessä on mukava pistäytyä kesähelteillä.

Ritva Kokkolan taidenäyttely on avoinna Härkälän Kartanogalleriassa ke, to ja pe klo 12-15 ajalla 7.7.-30.7.2021. Muut näyttelyt ovat pysyviä.

Härkälän kartanon verkkosivut
Kartano on avoinna ke, to ja pe klo 12-15.
Heinäkuun päivät: 7, 8, 9, 14, 15, 16, 21, 22, 23, 28, 29, 30.7.
Elokuun päivät: 4, 5, 6, 11, 12, 13.8.
Opastettu kierros isännän johdolla alkaa klo 13. Voit varata paikan opastettuun kartanokierrokseen Doerzin verkkokaupasta.
Muina aikoina varattavissa yksityisiin esittelykierroksiin ja juhlatilaisuuksiin.
Pääsyliput: 13 €/ 10 € eläkeläiset ja opiskelijat / 5 € (7-17v) /0 € (alle 7v).
Härkälänkuja 33, Somero

Torppamuseossa matkustat aikakoneella 1800-luvulle

Riutan torpan päärakennus vuodelta 1823 on tuotu museoalueelle Someron Terttilän kylästä.
Riutan torpan päärakennus vuodelta 1823 on tuotu museoalueelle Someron Terttilän kylästä.

Jos haluat tuntea, kuinka historialliset elokuvat ja vanhat valokuvat heräävät eloon, kannattaa vierailla Someron Torppamuseossa. Somero-seuran pyörittämä Torppamuseo sijaitsee kaupungin keskustassa historiallisen Hämeen Härkätien varrella.

Nähtävää riittää, sillä museo koostuu kolmestatoista rakennuksesta. Rakennukset ovat valmistuneet 1700- ja 1800-luvuilla. Ne on kuitenkin siirretty museoalueelle Somerolta ja lähipitäjistä vuosina 1955-1964. Laajassa pihapiirissä on esimerkiksi tuulimylly, sauna, aitta, lato, talli, sikolätti, härkäpiahto ja luhti eli kaksikerroksinen ulkorakennus.

Riutan torpan päärakennus vuodelta 1823 on tuotu Someron Terttilän kylästä. Riutan torppa on tavallista torppaa isompi rakennus, ja siinä asuttiin vielä 1950-luvun alussa. Torppa on sittemmin entisöity 1800-luvun asuunsa.

”Tässä on parhaimmillan asunut 12 hengen maanviljelijäperhe. He ovat olleet keskitason varakas perhe. Penkeillä on taas todennäköisesti nukkunut lisäksi piikoja, renkejä ja kiertolaisia. Alkuperäisiä huonekaluja päärakennuksessa on vain penkki. Somerolaiset ovat lahjoittaneet Torppamuseoon paljon vanhoja esineitä ja huonekaluja”, kertoo Museoemäntä ja Somero-seuran puheenjohtaja Marika Haapala.

Someron Torppamuseon pihapiirissä on 13 rakennusta.
Someron Torppamuseon pihapiirissä on 13 rakennusta. Kuvassa ovat päärakennus ja luhti.

Päärakennuksen ikkunalasit ovat 1830-luvulta.

”Silloin loppui ikkunavero, joten kotiin oli varaa laittaa ikkunat”, Haapala sanoo.

Torppamuseon pihapiiriin pääsee maksutta kävelemään.

”Tänne nurmikolle voi tulla vaikka piknikille”, Haapala vinkkaa.

Someron Torppamuseon kotisivut
Avoinna heinäkuussa joka päivä klo 12-16.
Muiden kuukausien aukioloajat kannattaa tarkistaa Someron Torppamuseon Facebook-sivuilta.
Sisäänpääsymaksu kaksi euroa.
Museotie 1, Somero

Elisa Helenius

Jo kesästä 2004 lähtien Punavuoressa asunut paljasjalkainen helsinkiläinen. Elisa rakastaa merta ja reissaa mielellään sykkivissä suurkaupungeissa ja historiallisissa pikkukaupungeissa. Hän on vapaa toimittaja, kulttuuribloggaaja (Sateenkaarenmaalari-blogi), yleisen kirjallisuustieteen maisteri ja maaliskuussa 2021 valmistunut medianomi.

Kommentit:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *