Pyhtään uusi lentokenttä – puhtaampaa ilmailua ja huima lento!

Kymenlaaksossa, noin tunnin automatkan päässä Helsingistä sijaitsee uusi Pyhtään lentokenttä Redstone AERO. Tämä pienlentokonekenttä toivoo voivansa olla pääkaupungin toinen kenttä Malmin lentokentän lopettaessa toimintansa. Tee astetta erikoisempi kesäreissu ja tutustu paitsi ilmailun saloihin myös vastuullisemman lentoliikennetulevaisuuden ideointiin. Testasimme huikaisevan pienlentokonekyydin!

Teksti ja kuvat: Elisa Helenius

Redstone AERO:n hallituksen puheenjohtaja Esa Korjula ja Tulevaisuuden ilmaliikenteen kehityskeskuksen LIFT:n vetäjä Olli Nuuttila seisovat Pyhtään lentokentällä.
Redstone AERO:n hallituksen puheenjohtaja Esa Korjula ja Tulevaisuuden ilmaliikenteen kehityskeskuksen LIFT:n vetäjä Olli Nuuttila seisovat Pyhtään lentokentällä.

Pressimatkalaisten minibussi kaartaa moottoritieltä Kirkkotielle, jonka varressa on pieni ja vaatimaton kyltti. Kyltissä lukee ”Lentokenttä”. Metsän keskellä sijaitsevan Pyhtään lentokentän huomaa vasta, kun bussi on kaartanut kiitoradan viereen.

Moni ei ole vielä kuullut tästä pienlentokoneiden kentästä. Neljä vuotta sitten samalla paikalla kasvoi vain metsää.

Kiitoradan vieressä on lentokonehalli, jossa säilytetään pienlentokoneita. Täpötäydessä hallissa majailee useampi pienlentokone, museokone, pelastushelikopteri ja vintageavoauto. Kiitoradan viereen on rakenteilla kaksi isompaa hallia.

Pyhtään lentokonehallista löytyy toisen maailmansodan aikainen Suomen armeijan lentokone natsitunnuksin.
Pyhtään lentokonehallista löytyy toisen maailmansodan aikainen Suomen armeijan lentokone hakaristitunnuksin.

”Pyhtää haluaa pärjätä ja pysyä itsenäisenä. Lentokone on osa elävän kaupungin äänimaisemaa”, sanoo Redstone AERO:n hallituksen puheenjohtaja Esa Korjula, kun olemme lentokonehallissa.

Kentällä on nyt vielä ennen kaikkea drooni-ilmailun kehitystoimintaa ja lentotestausta.

”Vuoden tai kahden vuoden päästä Pyhtään lentokenttä täyttää ammattimaisen kentän kriteerit”, Korjus vakuuttaa.

Lennä ihailemaan saaristoa tai luontokohteisiin

Kotkan naapurikunnan Pyhtään lentokentän omistaa yksityinen Redstone AERO -osakeyhtiö. Yhtiön omistaa joukko ilmailualan toimijoita. Pyhtään kunta ei ole mukana hankkeessa.

Lentokenttä on virallisesti osa julkista ilmaliikennejärjestelmää. Se näkyy ilmailutietojärjestelmässä tunnuksella EFPR. Kenttä on kooltaan 90 hehtaaria.

Monet pienkentät palvelevat yksityisilmailijoita ja harrastajia, mutta Redstone AEROn tarkoitus on toimia kaupalliselta pohjalta. Lentokenttä toivoo asiakkaikseen bisnesväkeä, matkailijoita, lento-opiskelijoita ja tavaraliikennettä, kuten drooneja kuljettamaan verkkokauppojen paketteja.

”Raskaammalle rahtiliikenteelle on aina paikkoja, mutta tarvitaan kenttiä myös kevyemmille paketeille”, sanoo Esa Korjula.

Korjula ja Tulevaisuuden ilmaliikenteen kehityskeskuksen LIFT:n vetäjä Olli Nuuttila uskovat, että lentokenttien ja lentokoneiden koot tulevat yleisesti pienenemään, kun ihmiset haluavat liikkua vapaammin.

Korjula ja Nuuttila kertovat, että Pyhtään lentokentälle väkeä tulee houkuttelemaan myös lähellä sijaitseva tapahtuma- ja elämyskeskus Aeronautica Arena, jossa on esimerkiksi tuulitunneli ja sisäsurffausaltaat.

Pyhtään lentokentälle avataan kesällä 2021 kiitoradan viereen terassi, jonne kuka vain voi tulla syömään, juomaan ja katsomaan pienlentokoneita.
Pyhtään lentokentälle avataan kesällä 2021 kiitoradan viereen terassi, jonne kuka vain voi tulla syömään, juomaan ja katsomaan pienlentokoneita.

”Moni haluaa nähdä lentokoneesta käsin kaunista Pyhtään saaristoa tai lentää täältä Valkmusan kansallispuistoon tai 45 minuutissa Saimaalle”, Korjula uskoo.

Kiitoradan viereen on rakennettu kesäterassi, jonne ilmailufanit voivat tulla nauttimaan virvokkeita ja seuraamaan lentokoneiden nousuja ja lähtöjä. Terassille voi tulla, vaikkei olisi lähdössä lentämään.

Ensimmäistä kertaa pienlentokoneen kyydissä

Selfie yläilmoissa! Toimittaja Elisa Helenius istui pelkääjän paikalla pienlentokoneessa.
Selfie yläilmoissa! Toimittaja Elisa Helenius istui pelkääjän paikalla pienlentokoneessa.

Hämmästyn, kun kiertelen lentokonehallissa katselemassa koneita, ja yllättäen lentäjät työntävät hallin koko ulko-oven puoleisen seinän auki. Tietysti, täältä hallistahan lentokone työnnetään kiitoradalle. Meistä pressimatkan osallistujista useampi haluaa lentää, joten jakaannumme kahteen pienkoneeseen.

Osa pressimatkaporukasta pääsi tämän pienlentokoneen kyytiin.
Osa pressimatkaporukasta pääsi tämän pienlentokoneen kyytiin.

Etukäteen ajatus pienlentokonekyydistä on sekä kiehtonut että hermostuttanut. Kun nousen koneeseen, jäljellä on ennen kaikkea innostus.

Haastavin osuus onkin kipuaminen ylös koneen kyytiin ilman portaita. Tämä onnistuu lentäjämme Esa Korjulan tarjotessa auttavan kätensä. Lennämme yhdellä hänen omistamistaan pienlentokoneista.

Saan isot ja pehmeät kuulokkeet, joissa on mikki. Pian ymmärrän, miksi: pienlentokoneen tärinä aiheuttaa sellaista melua, että voimme puhua toisillemme vain kuulokkeiden kautta. Olen napannut etupenkkipaikan, ja edessäni on koneen toinen ratti. Voin kuvitella olevani lentokapteeni!

Kone nousee ilmaan sulavasti. Kierrämme maisemareitin yli kauniin saariston. Maisemalento on hyvää lääkettä pandemia-ajan matkaikävääni, vaikken olekaan nyt menossa minnekään.

Pienlentokoneessa istuessa koen olevani lähempänä taivasta kuin isossa reittikoneessa. Lisäksi voimme lentää niin alhaalla, että näemme saarten yksityiskohdat.

Koska olemme vesilentokoneen kyydissä, Korjula laskeutuu alas Santaniemenselän päälle. Vedestä noustessa kone tärisee paljon, mutta ei niin, että se olisi epämiellyttävää.

Vesilentokoneella laskeuduimme helposti veden päälle ja nousimme vedestä takaisin ilmaan.
Vesilentokoneella laskeuduimme helposti veden päälle ja nousimme vedestä takaisin ilmaan.

Kun olemme taas yläilmoissa, Korjula kallistaa konetta, jotta saamme kuvattua helpommin alhaalla siintävää lentokenttää. Silloin tulee hetkeksi huono olo. Olen silti riemuissani – aivan kuin vuoristoradan kyydissä!

Alle puolen tunnin lennon jälkeen laskeudumme kentälle. Olen huumaantunut lentämisen nopeudesta ja upeista maisemista. Mielessäni jopa käväisee villi ajatus lentolupakirjan hankkimisesta tai ainakin tällä kyydillä matkustamisesta toistekin.

”Pienlentokone-elämyksen muistaa vuosikymmenienkin päästä”, Korjula sanoo.

Uskon hänen olevan oikeassa.

Heilauta kättä, niin lentokone pysähtyy! Kiitoradan vieressä seisoo Stefan Lindforsin suunnittelema design-pysäkki, joita löytyy myös Helsingin Kampista.
Heilauta kättä, niin lentokone pysähtyy! Kiitoradan vieressä seisoo Stefan Lindforsin suunnittelema design-pysäkki, joita löytyy myös Helsingin Kampista.

Lähitulevaisuudessa voi matkata ilmataksilla

Seuraavien parinkymmenen vuoden aikana ilmataksiliikenne oletettavasti yleistyy. Markkinoille tulee myös hybridi- ja sähkölentokoneita. Taivaalla alkaa lentää enemmän miehittämättömiä ilmaliikenteen järjestelmiä, kuten pieniä paketteja kuljettavia drooneja.

Esa Korjula uskoo, että tulevaisuudessa lentoliikenteestä tulee ekologinen matkustusmuoto sähkölentokoneiden ja suorien yhteyksien vuoksi.

”Sähkölentokoneet toimivat kokonaan sähköllä, jota saadaan lentokoneeseen sijoitetuista akuista. Näin päästöt ovat huomattavasti aiempaa pienemmät. Samalla lentokoneista tulee hiljaisempia. Pyhtään lentokenttä haluaa olla mukana kehittämässä kustannustehokkaita, hiilineutraaleja lentokenttiä ja ilma-aluksia.”

Sähköiset ilmataksit voivat nousta ja laskeutua vertikaalisesti ja lentää vaakasuunnassa kuten lentokoneet. Niissä ei välttämättä ole edes kuljettajaa, vaan aluksia voidaan ohjata etänä tai ne voivat olla autonomisia. Ilmataksit voivat tarjota nopean ja ruuhkattoman ratkaisun kaupungeissa.

Esimerkiki Boeing on kehittämässä sähköistä ja autonomista ilmataksia lyhyille välimatkoille urbaaneilla alueilla. Uber taas on tuomassa jo vuonna 2023 jaetut ilmataksit kaupunkeihin ja lähiöihin, ja myöhemmin myös kaupunkien väliseen liikenteeseen.

Pyhtään lentopaikka – kysymyksiä ja vastauksia

Redstone Aeron kotisivut (englanniksi)

Elisa Helenius

Jo kesästä 2004 lähtien Punavuoressa asunut paljasjalkainen helsinkiläinen. Elisa rakastaa merta ja reissaa mielellään sykkivissä suurkaupungeissa ja historiallisissa pikkukaupungeissa. Hän on vapaa toimittaja, kulttuuribloggaaja (Sateenkaarenmaalari-blogi), yleisen kirjallisuustieteen maisteri ja maaliskuussa 2021 valmistunut medianomi.

Kommentit:

Haja-asukas 19.06.2021 16:52

Voisit korjata kuvatekstin vastaamaan todellisuutta.

Vastaa
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *
Olli 18.06.2021 10:02

Mukava juttu! Yksi pieni huomio. Suomen Ilmavoimien hakaristitunnus on vanhempaa perua kuin Saksan kansallissosialistien tunnus. Natsien hakaristi oli musta ja lentokoneissa käytettynä kärjellään seisova. Suomalainen hakaristi on sininen ja suorassa.

Vastaa
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *
Elisa Helenius 18.06.2021 10:55

Kiitos sanoistasi Olli, ja kiitos tuosta tarkennuksesta. Enpä tiennytkään. :)

Vastaa
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *