Tukholman puistot
Kungsträdgården
Kungsträdgården kaupungin keskustassa on aina kiireinen. Siellä on usein meneillään jokin tapahtuma, konsertti, tanssiesitys tai jopa kansanjuhla jalkapallojoukkueelle tai Euroviisuvoittajalle. Kungsträdgårdenissa järjestetään myös monia markkinoita, kuten joulumarkkinat ja Taste of Stockholm-ruokatapahtuma. Talvisin suihkulähde jäädytetään suureksi ulkoluistinradaksi. Keväisin Kungsträdgården puhkeaa kukkaan – tarkemmin sanottuna kirsikankukkaan. Mikä olisikaan taianomaisempaa kuin kävellä kukkasateessa haaveillen lämpimästä kesästä? Tapahtumakalenterin löydät osoitteesta www.kungsträdgården.se.
"Mikä olisikaan taianomaisempaa kuin kävellä kukkasateessa
haaveillen lämpimästä kesästä?"
Vasaparken
Syvällä Vasastanissa sijaitsee Vasaparken. Se on lähinnä suuri ulkoliikunta-alue jalkapallokenttineen ja ulkokuntosaleineen, mutta sen uumenista löytyy rauhallisempiakin kolkkia ja viihtyisiä kesäkahviloita. Vaikka Vasaparken ei itsessään ole kovin mielenkiintoinen, sen laidalla sijaitsee Tukholman suloisin museo Sven-Harrys Konstmuseum, ja kivenheiton päässä on Bonnierskonsthall. Kajsa Warg -ruokakaupasta voi käydä ostamassa piknik-annoksen, jonka voi nauttia Vasaparkenin vehreällä nurmikolla.
Observatorielunden
Observatorielunden on hiljainen puisto aivan keskustan kupeessa. Sen huipulta aukeavat seesteiset näkymät Vasastanin kattojen ylitse, ja arkkitehtuurista kiinnostuneet pääsevät aitiopaikalta ihailemaan viereistä Tukholman sylinterinmuotoista kaupunginkirjastoa. Nimensä mukaisesti Observatorielundenin huipulla on vanha 1700-luvun observatorio. Vaikka museo ei enää ole toiminnassa, sen pieni kesäkahvio Himlavalvet on ehdottomasti vierailun arvoinen. Kahvio on auki huhti–syyskuussa, ja sen listalta löytyy muun muassa herkullisia vohveleita eri täytteillä.
Humlegården
Ylväs Humlegårdenin puisto sijaitsee Östermalmissa kiireisen Stureplanin kupeessa. Arkisin siellä voi bongata nuoria pukumiehiä syömässä to-go-lounaitaan, ja viikonloppuisin nurmikolla loikoilee nuoria ja lapsiperheitä piknik-eväineen. Humlegårdenissa voi lepuuttaa jalkoja shoppailun jälkeen tai istahtaa afterwork-oluelle Humlaniin, Scandic Alvikin viihtyisälle puistoterassille. Tunnelma kesäiltoina vanhojen puiden katveessa on lumoava.
© Soile Vauhkonen
Kungsträdgårdenin luistinrata on koko talven kauniisti valaistu. Kuva: Soile Vauhkonen
Kahvila Himmelvalvet Observatorielundenin huipulla. Kuva: Soile Vauhkonen
Kungsträdgården puhkeaa keväisin kirsikankukkaan. Kuva: Eugenijus Radlinskas, flickr.com, CC BY 2.0
Osta Tripsteri Tukholma -matkaopas
Etsi
Tukholma-opas
Tripsterin uusimmat
- Afrikka – budjettireissu Namibian luontokohteisiin
- Tripsteri Matkamessuilla 2024!
- Afrikka – Eswatini: viisi syytä matkustaa entiseen Swazimaahan
- Afrikka – Johannesburg yhdessä päivässä
- Espanja – esittelyssä katalonialainen perinnelaji: ihmispyramidi!
- Afrikka – Reppureissaajan opas Tofoon Mosambikin rannikolle
Antti Lehto 14.07.2018 13:00
Kyllä, Tukholma on Pohjolan Eden, tämän olen todennut 30 vuoden aikana. Helsinki kalpenee Tukholmalle 6-0, näin se vain on. Tukholmassa tosiaan on panostettu puistojen estetiikkaan. Välillä Helsingissä toteutus on ollut vähän sinne päin, Helsinki on enempi pikkupuistikkojen luvattua maata, Esplanadin puisto on ainoa isompi puisto Helsingissä. Tukholman Gamla Stan on omaa luokkaansa pikkuputiikkeineen, ravintoloineen, kahviloineen ja baareineen, paikka jossa asuttiin jo 300-760 vuotta sitten, kun Helsinki oli vasta kehitysasteella vv. 1550-1820 kunnes alkoi kehittymään asteittain 1820-luvulta lähtien. Ei pärjännyt pieni Helsinki Tallinnalle, Turulle ja Tukholmalle tuolloin vv. 1550-1820 mutta niin vain pikkuisesta pikku Helsingistä on kehittynyt keskisuuri kaupunki, v:sta 1812 lähtien Suomen pääkaupunkina ollen.
Helsinki kotikaupunkinani on juuri sellainen miksikä on kehittynyt 198 vuodessa sekä viimeisten 60 vuoden aikana, paikka paikoin toteutus on ollut vaisumpaa kuin mitä Tukholmassa mutta ihan mukiinmenevä Helsinki kuitenkin on pienistä puutteistaan huolimatta. Tukholman metrolinja (tunnelbana) v:sta 1950 lähtien pystyy kilpailemaan muiden Euroopan kaupunkien metrojen kanssa, Helsingissä metrolinja on ollut yhdensuuntainen aina v:sta 1982 lähtien. Euroopan vanhin metrolinja (underground) on Lontoossa v:lta 1863, jolloinka kuningatar Victoria oli vielä vallassa Isossa-Britanniassa, ollut jo 26 vuotta vallassa tuolloin.
Helsingin lisäksi Tukholma olisi yksiä kaupunkeja jossa voisin elää, asua ja työskennellä Lontoon, Pariisin, Rooman ja Ateenan lisäksi. Tukholma on tunnelmaltaan länsimaisen eurooppalainen mutta omaperäinen ja autenttinen samalla kertaa, kehittynyt suotuisissa oloissa monen monta vuotta verrattuna Helsinkiin jossa aina on mietitty onko varaa siihen ja tähän eikä maa-alaa ole niin vain ollut käytettävissä Helsingissä, ei varsinkaan nyt kun on rajaviivaa Espoon ja Vantaan kanssa vaikka on mietitty Espoon ja Vantaan liittämistä yhteen Helsingin kanssa ajoittain, näin syntyisi yksi yhtenäinen suurkaupunki, jollekka ainakin Helsingin nykyinen kaupunginjohtaja Jan Vapaavuori liputtaisi auliisti.