Pikaopas Eremitaašiin I: Talvipalatsin helmet ja eurooppalaisen taiteen suurnimet

Kuva: Talvipalatsi Voitonpäivänä © tripsteri.fi/Lotta Kauppi-Rautaoja

Nevan rannalla sijaitseva Talvipalatsi on venäläisen barokin mahtipontisimpia edustajia ja Eremitaašin keulakuva. Sen suunnitteli italialaissyntyinen arkkitehti Bartolomeo Rastrelli, jonka muihin töihin lukeutuvat Katariinan palatsi, Smolnan luostari ja osa Pietarhovin palatsirakennuksista.

Talvipalatsi toimi tsaarien talviresidenssinä 1900-luvun alkuun asti, kunnes jäi hallinnolliseksi rakennukseksi ja myöhemmin sotilassairaalaksi tsaariperheen muutettua Aleksanterin palatsiin Tsarskoje Seloon.  Palatsinaukion reunalla sijaitseva rakennus on todistanut monia historian käännekohtia, kuten vuoden 1905 Verisunnuntaita ja Talvipalatsin valtausta, josta Helmikuun vallankumous vuonna 1917 alkoi. Heti vallankumouksen päätyttyä Talvipalatsista tuli osa kansallista Eremitaašia.

Kierros Talvipalatsissa

Jo pelkästään Talvipalatsi on valtava, eikä kaikkea ehdi näkemään päivässä tai oikeastaan viikossakaan. Valitse jo etukäteen, mitä osastoja tai saleja tahdot ehdottomasti nähdä ja muista napata ilmainen kartta mukaasi lippukassan luota.

Ensimmäinen kerros

Talvipalatsin pohjakerros on omistettu esihistorialliselle taiteelle ja antiikille. Arkkitehtuurillisesti kiinnostavimpia huoneita on Nikolai I tytärten piirustushuone (sali 12), mutta myös museon egyptiläinen näyttely (sali 100) kannattaa ehdottomasti käydä vilkaisemassa: vaikka esillä ei juuri olekaan kultaesineitä, muumiot, sarkofagit ja lukuisat patsaat tarjoavat aikamatkan halki muinaisen Egyptin historian.

Egyptiläinen sali yhdistyy Uuteen ja Vanhaan Eremitaašiin, joiden saleissa 101-131 on näytillä antiikin taidetta. Näihin saleihin keskittyvä Tripsteri-opas julkaistaan myöhemmin.

Erityisesti ensimmäisellä Eremitaaši-vierailulla kannattaa käyttää suurin osa ajastaan ja energiastaan museon toisessa kerroksessa, jossa on esillä kuuluisimpien eurooppalaisten taiteilijoiden töitä ja tsaarien elegantteja asuinhuoneita.

Toinen kerros

Erityisesti ensimmäisellä Eremitaaši-vierailulla kannattaa käyttää suurin osa ajastaan ja energiastaan museon toisessa kerroksessa, jossa on esillä paljon eurooppalaisten taiteilijoiden töitä ja tsaarien elegantteja asuinhuoneita.
Toiseen kerrokseen kiivetään yleensä Jordanin portaikon kautta: häikäisevän edustusportaikon nimi viittaa loppiaisjuhlaan, jolloin tsaari perheineen askelsi portaita pitkin Nevan rannalle symboloiden Jeesuksen kastetta Jordan-virrassa.

Lähes heti Jordanin portaikon jälkeen edessä on saleista 151 ja 153 muodostuva pitkä käytävä, jonka seinillä on Romanov-suvun muotokuvia. Käytävän toisessa päässä alkaa pompöösien venäläistä kulttuuria esittelevien salien sarja (salit 157-191), joissa on esillä tsaarien huonekaluja, eri aikakausien vaatteita sekä käyttö- ja koriste-esineitä. Näyttelyn kohokohtia ovat Nikolai II kirjastohuone (sali 178), loistelias Malakiittihuone (189) ja Suuri valtaistuinsali (198). Historiasta kiinnostunut tahtonee tutustua myös Benjamin Paterssenin Pietari-aiheisiin maalauksiin salissa 173.

Suurin osa Eremitaašin kävijöistä suuntaa Talvipalatsista suoraan Uuden Eremitaašin puolelle katsomaan da Vinci –salia (214), mutta matkalla kannattaa pysähtyä ainakin majesteettisessa Paviljonkisalissa (204) jonka ylellisestä tunnelmasta pitävät huolta kimmeltävät kristallikruunut ja kultainen riikinkukkokello.

Aiemmin Voitonsaleissa 143-146 sijainneet Gaugit, Renoirit, Monet’t, Pissarrot, Matisset ja muutama van Goghin työ on tuotu Venäjälle toisen maailmansodan jälkeen voitonmerkkeinä Saksasta. Nykyään nämä taulut sijaitsevat reservirakennuksessa 1900-luvun eurooppalaisen taiteen osastolla.

Da Vincin Madonna Littan lisäksi Uudessa Eremitaasissa on näytillä muun muassa Botticcinia (sali 211) Tiziania (221), Michelangeloa (Italialainen kabinetti 230), Rembrandtia (254) ja Rubensia (247).

Salissa 224 on vaikuttava kopio Vatikaanin Rafael-loggiasta. Hollantilaisia taiteilijoita esittelevien salien jatkeena on Pylvässali 244, jonka kattoon asti kohoavat marmoripylväät ovat vaikuttava näky.

Kolmas kerros

­Talvipalatsin kolmas kerros on jaettu 1800-luvun bysanttilaisen ja idän taiteen kesken. Koko itäisen pallonpuoliskon kattavat kokoelmat ovat ilahduttavan monipuolisia, ja niihin keskittyvä Tripsteri-opas ilmestyy myöhemmin. 1900-luvun eurooppalainen taide on puolestaan muuttanut Talvipalatsin kolmannesta kerroksesta reservirakennukseen, joten impressionistit löytyvät Palatsinaukion toiselta puolelta.

Lue lisää

Yleistietoa Eremitaašista löydät Tripsterin Eremitaaši-sivulta.

Eremitaašin pohjakartan ja hyvän online-apuvälineen museovierailun suunnittelemiseen löydät täältä.

© Lotta Kauppi-Rautaoja

Lotta Kauppi-Rautaoja

Vapaa kirjoittaja, joka astui eräänä aamuna Allegroon ja päätyi Pietariin seitsemäksi vuodeksi.

Kommentit:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *