Kylpyläkaupunki Karlovy Vary

Karlovy Vary on Böömin – ja koko Euroopan – kuuluisimpia kylpyläkaupunkeja. Saksaksi Karlovy Vary tunnetaan nimellä Karlsbad.

Toimi kaupungissa seuraavan neljän kohdan mukaan:

Yksi: osta yhdestä Karlovy Varyn lukuisista matkamuistokioskeista nokallinen posliinikuppi eli poháry.

Kaksi: Kiertele kaupungin keskustan kuumalta lähteeltä toiselle ja juo niiden 30–72-asteista vettä kuppisi avulla. Sellaista vaivaa ei ihmiskehossa olekaan, johon kahden kilometrin syvyydestä pulppuavan mineraalipitoisen veden ei uskottaisi auttavan.

Kolme: Osta katujen varrella myytäviä lituskaisia oplatky -vohveleita. Niitä mutustelemalla saa pois suustaan kuumista lähteistä pulppuavan veden pierun maun.

Neljä: istu baariin ja vedä terveelliset tuiterot Becherovka-yrttiviinalla. Becherovkan väitetään auttavan moniin vaivoihin, etenkin vatsanväänteisiin.

Karlovy Varyn parantavat lähteet

Karlovy Varyn historia kylpyläkaupunkina ulottuu vuoteen 1401, jolloin ensimmäiset kylpylät avattiin. Nimensä Karlovy Vary on saanut keisari Kaarle IV:ltä, jolla oli alueella metsästyslinna. Kaarlen sanotaan löytäneen kuumat lähteet vuonna 1358 peuraa jahdatessaan – tai pikemminkin hänen koiransa, joka hukkui yhteen niistä.

Kaarle IV:n hovilääkäri suositteli keisarille säännöllisiä kylpyjä lähteissä, mutta kielsi niistä juomisen. Sata vuotta myöhemmin lähdevettä oli alettu nauttia myös sisäisesti – ja urakalla. 1500-luvulla Václav Payer -niminen puoskari suositteli kylpylävieraita juomaan lähdevettä 60 kuppia päivässä ja ottamaan 12-tunnin kylpyjä.

Nykyisen suosituksen mukaan maan alta pulppuavaa vettä ei kannatta nauttia yli seitsemää kupillista päivässä, jottei saa mineraalien yliannostusta. Kylvyissäkään ei kannata lillua tuntikausia.

Karlovy Varyn kulta-aika

Kaarlen jälkeen Karlovy Varyn kylpylöissä ovat lilluneet Pietari Suuri, J. S. Bach, Mozart, Casanova, Chopin, Beethoven, Wagner, Bismarck, Tolstoi, Kafka, Freud ja Atatürk – muiden muassa. Vatsavaivainen Karl Marx kirjautui Hotelli Germaniaan aina nimellä Charles Marx. Goethe puolestaan vieraili kaupungissa 13 kertaa.

Tervehdyttävän veden ja hoitojen lisäksi vieraita veti puoleensa pikkukaupungin kosmopoliittinen ilmapiiri, pelikasinot ja tanssiaiset. Pahanmakuisen veden vastapainoksi kylpyläkaupungissa virtasivat maailman parhaat konjakit ja samppanjat.

Kaupungin kulta-aika päättyi Belle Époquen mukana ensimmäiseen maailmansotaan ja Venäjän vallankumoukseen. Siniveristen aika Euroopassa oli ohitse.

Vuonna 2006 Karlovy Vary nousi uudelleen valokeilaan, kun siellä kuvattiin James Bond -elokuvaa Casino Royale.

Karlovy Vary nykypäivänä

Nykyisin suurin osa Karlovy Varyn vieraista käy nauttimassa kaupungin tunnelmasta päiväseltään.

Päiväretkeläiset nauttivat rauhallisesta käyskentelystä kaupungin kaduilla, joita reunustavat kauniit jugendrakennukset, puistikot ja uusklassiset pylväikköpaviljongit. Metsäisten kukkuloiden välissä sijaitsevassa pikkukaupungissa on yllättävän paljon jäljellä Belle Époquen henkeä.

Harva päivämatkalainen edes vierailee Karlovy Varyn kylpylöissä, joiden asiakaskunta koostuu lähinnä lääketieteellistä hoitoa hakevista. Sen näköisiä ovat monet kylpylätkin: ulkoa palatsimaisen komeita, sisältä sairaalamaisen kolkkoja.

Uimahousut kannattaa silti varata matkalle mukaan. Vuonna 1976 valmistuneen jättimäisen Thermal-kylpylän kukkulan rinteeseen rakennetussa ulkoilma-altaassa pääsee polskimaan koko kaupungin yläpuolelle. Osa uima-altaan vedestä tulee mineraalilähteistä.

Thermalin luota pääsee Teplá-jokea seuraamalla kaupungin historialliseen keskustaan.

Karlovy Varyn nähtävyydet

Karlovy Varyn tunnetuin maamerkki on 132 metriä pitkä uusklassinen Mlynská kolonáda (Myllypylväikkö). Pylväikön suojissa pulppuaa viisi lähdettä. Nimensä paikka on saanut vanhasta myllystä, joka seisoi aikoinaan lähistöllä.

Pylväikön suunnitteli Josef Zitekin, sama mies, joka vastasi Prahan Kansallisteatterista. Zitekin alkuperäinen suunnitelma oli tehdä pylväiköstä kaksikerroksinen, mutta siihen kaupungilla ei ollut varaa. Valmistuttuaan 1881 pylväikkö sai osakseen paljon kritiikkiä: sen haukuttiin näyttävän keilaradalta sekä porkkanamaalta.

Trzní kolonádan vieressä on puolestaan vuonna 1716 pystytetty Ruttopylväs. Se muistuttaa pari vuotta aiemmin ympäri Böömiä riehuneesta ruottoepidemiasta, jolta kaupunki säästyi – asukkaiden mukaan kivennäisvesi suojasi heitä vitsaukselta.

Vastapäätä pylväikköä kohoaa mäellä Maria Magdalenan kirkko, jonka on suunnitteli Kilian Diezenhofer, barokkiarkkitehtuurin mestari.

Kaupungin päälähde Vrídlo suihkuaa kommunismin ajan lasi- ja metallitemppelissä 15 metrin korkeuteen. Vuoteen 1989 asti rakennus oli nimetty Juri Gagarinin mukaan. Kosmonautti kävi kahdesti kaupungissa hakemassa vedestä potkua avaruuden valloittamiseen.

Vzídlon vieressä on Karlovy Varyn Kaupunginteatteri vuodelta 1886. Teatteri on kuuluisa sen näyttämöä koristavasta Gustav Klimtin, Ernst Klimtin ja Frantz Matshin tekemästä upeasta esiripusta.

Vähän matkan päässä teatterista on Karlovy Varyn museo (Nova Louka 23, ke–su 9–12 ja 13–17), joka esittelee kaupungin historiaa sekä siellä tehtyjä lasi- ja posliiniastioita.

Grandhotel Pupp, James Bond ja Karlovy Varyn elokuvajuhlat

Kävelyä kannattaa jatkaa Karlovy Varyn hienoimmalle luksushotellille asti. Grandhotel Pupp perustettiin vuonna 1701. Sen jälkeen sitä on rakennettu ja laajennettu moneen suuntaan ja tyyliin. Nykyinen ulkoasu on vuosilta 1893–95.

Karlovy Varyn elokuvafestivaalien aikaan kaupunkiin saapuvat elokuvatähdet asuvat Puppissa, jossa myös pidetään festivaalien avajais- ja päättäjäisgaalat.

Hotelli myös esiintyi Bond-elokuvassa Casino Royale, jossa hotelli esitti montenegrolaista kasinoa.

Hotellin vieressä olevan puiston toisella puolen on upea Kylpylä numero 1 (Bad 1), “Kaiserbad”, jossa Itävallan keisarit kävivät kylpemässä. Mineraaliveden lisäksi kylpylässä käytettiin hoitomuotona tohtori Adolf Zanderin “Ruotsalaista voimistelumetodia”, mitä ikinä se sitten tarkoittikin.

Kaiserbad ei toimi enää kylpylänä, vaan siellä järjestetään vaihtuvia näyttelyitä.

Köysirata Diana-näköalatornille

Puppin vierestä vie köysirata ylös metsäisen kukkulan laella olevalle, vuonna 1914 valmistuneelle Diana-näköalatornille. Tornin luota voi halutessaan vaeltaa metsäpolkuja pitkin kaupungin tunnuksen luokse, kivenmurikalla seisovalle Peuranloikka-patsaalle (Jelení skok).

Kaarlen sanotaan nähneen paikalla kauriin, joka johdatti hänet kuumien lähteiden luokse. Alkuperäinen patsas oli vuodelta 1851, mutta ilkivallantekijät rikkoivat sen 1984. Nykyinen jäljennös on samalta vuodelta.

Moserin lasitehdas

Jos energiaa ja aikaa riittää, historiallisen keskustan ulkopuolella on vielä nähtävyytenä Moserin lasitehdas ja -museo. Vuonna 1857 perustetussa tehtaassa voi seurata kuinka lasia valmistetaan – ja ostaa Moserin upeita laseja ja vaaseja kunnon alennuksella (avoinna ma–pe 8–17.30 ja la kello 15 asti, ilmainen sisäänpääsy).

Becherovka – terveelliset tuiterot

Karlovy Varysta on kotoisin myös alkoholijuoma Becherovka. Karlovyvarylainen apteekkari Josef Becher kehitti Becherovkan terveysjuomaksi vatsavaivoihin 1700-luvun lopulla. Se oli nerokas keksintö: kylpylävieraat saattoivat juoda itsensä humalaan – ja tuntea tervehtyvänsä samalla.

Yrttijuoma nousi valtavaan maineeseen, kun Itävallan keisari tykästyi Becherovkaan, ja sitä ruvettiin tilaamaan Wienin hoviin 50 litraa joka kuukausi (toivottavasti keisari ei juonut kaikkea itse).

Becherovkassa on 38 % alkoholia. Se on siemailujuoma, jota ei kuulu kiskaista kerralla huiviin. Becherovka sopii hyvin oluen kanssa nautittavaksi. Sitä on alettu käyttää myös cocktailien pohjana. Karlovy Varyssa on juomalle omistettu museo (Jan Becher muzeum, TG Masaryka 57, avoinna ma–su 9–17).

Majoitus ja ruoka Karlovy Varyssa

Jos haluaa syödä kaupungin historiaan sopivalla aristokraattisella tyylillä – ja hinnalla – kannattaa suunnata Embassy-ravintolaan (Nova louka 21). Kesäisin ravintolalla on hauska terassi kaupunkia halkovan Teplá-joen pikkusillalla.

Kaupungin perinteikkäin kahvila on Elephant Café (Stará Louka 30), jossa Goethe vietti 37-vuotispäiviään vuonna 1786.

Ravintoloita löytyy helposti myös vaatimattomampaan makuun.

Katso tarjoukset Karlovy Varyn hotelleihin.

Matka Karlovy Varyyn

Florecin bussiasemalta lähtee suunnilleen tunnin välein busseja Karlovy Varyyn. Matka kestää reilut kaksi tuntia. Karlovy Varyyn lähtee myös junia Prahan päärautatieasemalta: matka kestää tunnin bussia pitempään ja maksaa enemmän.

Viimeiset bussit palaavat Karlovy Varysta Prahaan kuuden pintaan (paluu aikataulu kannattaa tarkistaa ajoissa bussiasemalta tai kaupungin turisti-infoista). Bussiasemalta on vartin kävelymatka historialliseen keskustaan.

Lue lisää Prahan parhaista päiväretkikohteista.

Praha-oppaan pääsivulle.

© Antti Helin