Arkkitehtuuri Prahassa

Talot eivät ole Prahassa sitä miltä ne näyttävät. Prahan vanhoja taloja voi toki ihailla vain kauniina arkkitehtuurina, mutta kulissien taakse – ja itse kulisseihin – kätkeytyy Prahassa valtava määrä merkityksiä. Arkkitehtuurin avulla on taisteltu pienen kansan sielusta.

Pyhän Pietarin-Paavalin kirkko Vysehradissa on hyvä esimerkki prahalaisesta arkkitehtuurista: rakennusten alituisista muodonmuutoksista ja siitä kuinka ne kuvastavat tshekin kansan vaiheita.

Alun perin paikalla oli romaaninen kirkko. Prahan suuri poika Kaarle IV rakennutti sen tilalle 1300-luvun puolivälissä goottilaisen kirkon, jonka jesuiitat uudistivat barokkityyliseksi katolisen vastauskonpuhdistuksen hengessä 1700-luvun alkupuolella. 1800-luvun lopussa kirkkoa uudistettiin jälleen: tällä kertaa muutosvoimana oli kansallista heräämistä kuvastava jugend. Vain kubismin kädenjälki jäi puuttumaan.

Mutta aloitetaan alusta.

Prahan vanhin arkkitehtuuri löytyy kellariravintoloista

Raskasta romaanista tyyliä ei ole paljon näkyvillä Prahan katutasossa, koska vanhojen talojen ulkoseiniä on uusittu aina kulloisenkin muodin mukaan. Sen sijaan maan alta romaanista tyyliä löytyy paljonkin: Vanhankaupungin katutasoa nostettiin keskiajalla yhdellä kerroksella, jotta Vltavan tulvien tuhoja saataisiin pienemmiksi, ja katutaso muuttui kellaritiloiksi.

Nykyisin romaanisissa kellareissa on monia tunnelmallisia ravintoloita, kuten Rottin talon kellariravintola Vanhankaupungin Pienellä aukiolla.

Romaaniselta ajalta on jäljellä myös kolme rotundaa, pientä pyöreää kirkkoa. Prahan keskustasta sellaisen löytää Konviktská-kadulta. Parhaiten romaaninen tyyli on säilynyt Prahan linnan Pyhän Yrjön basilikan sisätiloissa.

Prahan gotiikka

Jylhä gotiikka kukoisti etenkin Kaarle IV:n aikana. Gotiikkaa edustavat Prahassa muun muassa Tynin katedraali, raatihuoneen kellotorni ja Kivikellon talo Vanhankaupungin aukiolla, Vanhauusi synagoga Josefovissa, Lumisen neitsyt Marian kirkko Uudessakaupungissa, Vituksen katedraali ja Vladislauksen sali Prahan linnassa.

Renessanssi Prahassa

Antiikin innoittama renessanssi saapui Prahaan 1500-luvun alkupuolella, kun Habsburgit nousivat valtaan. Goottilaiset detaljit vaihtuivat selkeisiin linjoihin ja pylväiden kannattelemiin pyörökaariin, kun esikuvaa etsittiin antiikin temppeleistä. Tshekkiläiselle renessanssirakentamiselle oli ominaista myös julkisivujen runsas sgraffitokoristelu.

Kaupungin kauneimpana renessanssirakennuksena pidetään keisari Ferdinand I:n vaimolleen rakennuttamaa, Paolo della Stellan suunnittelemaa Kuninkaan kesäpalatsia Prahan linnan kuninkaallisessa puutarhassa.

Kaupungin komeimmat sgraffitot koristavat Hradçanyn aukiolla sijaitsevaa Schwarzenbergin palatsia.

Barokki ja vastauskonpuhdistus Prahassa

Vanhaakaupunkia ja Pientäpuolta hallitseva barokki rynnisti Prahaan 30-vuotisen sodan jälkeen vastauskonpuhdistuksen välineenä. Barokki oli protestanttisen puritaanisuuden ja nöyryyden räikeä vastakohta: barokki vetosi tunteisiin ja huumasi aistit yltäkylläisellä ja mahtipontisella koristeellisuudellaan. Kaupunkiin nousi uusia kirkkoja, luostareita, palatseja, ja porvaristaloja, jotka kaikki julistivat omalla räikeällä tavallaan katolilaisten voittoa protestanteista ja Habsburg-hallitsijoiden ylivaltaa.

1600-luvulta 1700-luvun puoliväliin asti vaikuttaneen barokin komeimpia luomuksia ovat Nikolauksen kirkko, Wallensteinin palatsi ja Strahovin luostari. Tärkeimpiä arkkitehteja olivat baijerilaiset Kristof Diezenhofer ja hänen poikansa Kilian Diezenhofer.

Rokokoo jätti Prahan väliin

Rokokoo jätti kaupunkiin vain vähän jälkiä: vaaleanpunainen Goltz-Kinsky-palatsi koreilee Vanhankaupungin aukiolla.

1800-luvun kertaustyylit Prahassa

1800-luvulla olivatkin jo vuorossa kertaustyylit: uusgotiikka, uusrenessanssi ja jälkiklassismi. Vuosisadan lopulla kansakuntaa rakennettiin kuvaamataiteen ja musiikin lisäksi arkkitehtuurin avulla: uusrenessanssiset Kansallisteatteri ja Kansallismuseo ovat tshekkien kansallisuusaatteen komeimpia ruumiillistumia.

Praha on myös jugendin ja kubismin kaupunki

Barokin lisäksi Prahan kaupunkikuvassa näkyy erityisen vahvasti kansallisromanttinen jugend – tshekkien vastaisku katoliselle barokille.

Oma kumma lukunsa Prahan arkkitehtuurissa on maailmansotien välissä kukoistanut kubistinen arkkitehtuuri, jollaista ei löydy mistään muualta maailmasta.

Vuonna 1930 Prahaan nousi myös varsinainen omituisuus, Prahan linnan pääarkkitehtina toimineen slovenilaisen Josip Plecnikin suunnittelema Herramme kaikkein pyhimmän sydämen kirkko (Nejsvetejsí Srdce Páne). Plecnik yhdisti jättikirkossaan bysanttilaisen, klassisen, jugendin ja modernistisen tyylin – mutta sen ymmärtääkseen täytyy olla jo arkkitehtuurin conaisseur.

Asiantuntijat kehuvat kirkkoa varauksetta, maallikko voi olla montaa mieltä. Kylmäksi se ei jätä ketään.

Lue lisää jugendista Prahassa.

Lue lisää kubismista Prahassa.

Moderni arkkitehtuuri Prahassa

Kommunismin aikana kaupunkiin nousi muutama kumma kuutio, kuten Kansallisteatterin kaksi lisärakennusta. Sittemmin Prahan rakentamista ovat säädelleet tiukat säännöt: keskustaan on ollut lähes mahdotonta rakentaa mitään uutta. Mutta ei aivan. Vuonna 1996 Vltavan rannalle valmistui amerikkalaisen Frank Gehryn ja tshekkiläisen Vlado Milunicin suunnittelema Tanssiva talo. Prahalaiset olivat aluksi kauhuissaan vinkurasta talosta, mutta nyt siitä ollaan jo ylpeitä.